COVID-19 pandemia Suomen osakemarkkinoilla : Politiikkatoimien positiiviset vaikutukset toimialoittain ja yritysominaisuuksien perusteella
Lietevuori, Riku (2022)
Lietevuori, Riku
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211178450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211178450
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan COVID-19 pandemiasta aiheutuneita toimialakohtaisia eroja osaketuotoissa ja yritysominaisuuksien vaikutuksia niihin. Maailmalla on monissa tutkimuksissa löydetty pandemiasta hyötyneitä toimialoja, joten kiinnostava kysymys on, päteekö sama myös Suomessa. Osaketuottojen reaktiot pandemian hoitoon käytettyyn politiikkaan vaihtelee toimialoittain, ja yritysominaisuuksilla on havaittu olevan siinä vaikutusta. Tutkielman jatkokysymys on, löytyykö Suomen pörssiyrityksistä tuottoihin kriisioloissa vahvistavasti vaikuttavia ominaisuuksia.
Tutkimusmenetelmänä on tapahtumatutkimus, ja politiikan positiivinen vaikutus pörssikursseihin eristetään tarkastelemalla mahdollisia ylituottoja, joita on estimoitu markkinamallilla. Pandemian aikajanalta on valittu seuraavat viisi valtioneuvoston asettamiin rajoitus- ja finanssitoimenpiteisiin liittyvää tapahtumapäivää: 1.6.2020, 31.7.2020, 23.10.2020, 4.2.2021 ja 1.3.2021. Kolme ensimmäistä ovat positiivisluonteisia ilmoituksia ja kaksi jälkimmäistä ovat rajoitusten kiristymistä koskevia ilmoituksia. Aineisto on poimittu Nasdaq Helsinki -osakeindeksistä rajaamalla ulos ne toimialat, jotka ovat todennäköisimmin kärsineet kriisin aikana. Tutkielman yritysominaisuuksia käsittelevässä osassa on käytetty pienimmän neliösumman menetelmää, jossa selitettävänä muuttujana ovat kumulatiiviset ylituotot ja selittävinä muuttujina valitut yritysominaisuudet. Aineistoon on poimittu 77 yritystä Nasdaq Helsinki -indeksistä.
Tapahtumatutkimuksessa löydettiin yhdeksältä tutkituista 11 toimialasta tilastollisesti merkitseviä kumulatiivisia ylituottoja vähintään yhdellä valitulla tapahtuma-ajankohdalla. Jokaiselta viideltä tapahtuma-ajankohdalta löydetään kuitenkin sekä nousijoita, että laskijoita. Tutkimushypoteesin mukaisia nousualoja ovat olleet kotitaloustavarat ja kodin kunnostus sekä kuluttajatuotteet ja -palvelut heinä- ja lokakuun tapahtumaikkunoiden eri pituuksilla. Yllättäviä laskualoja ovat olleet terveydenhuolto, telekommunikaatio sekä elektroniikka ja sähkölaitteet. Yritysominaisuuksilla havaitaan olleen huomattavaa vaikutusta pandemia-ajan ylituottoihin, joskin esimerkiksi kokonaispääoman tuottoprosentilla on ollut negatiivinen vaikutus tuottoihin lähes kaikilla tutkituilla periodeilla.
Yleisesti valtioneuvoston positiivisluonteisten ilmoitusten vaikutukset toimialoihin oli myönteisemmät kuin negatiivisluonteisten ilmoitusten, kuten saattoi odottaa. Silti ero näiden kahden ilmoitustyypin välillä oli yllättävän pieni, etenkin kesä- ja lokakuun myönteisiin tapahtumapäiviin toimialat reagoivat yllättävän kielteisesti, lähes samalla tavalla kuin helmikuun negatiivisluonteiseen tapahtumapäivään. Suurimmat erot löytyivät heinäkuun ja maaliskuun tapahtumapäivien välillä, joista heinäkuu otettiin hyvin myönteisesti vastaan ja maaliskuu erittäin negatiivisesti. Yritysominaisuuksilla oli osaketuottoihin hieman enemmän vaikutusta negatiivisluontoisten ilmoitusten aikana kuin positiivisluonteisten Velkaantuneisuusasteella ei havaittu vaikutusta osaketuottoihin myönteisten ilmoitusten aikana, vaan vasta maaliskuun 2021 tapahtumapäivän yhteydessä. Käteisvarasuhteella ja pysyvien vastaavien osuudella oli odotetusti positiivinen vaikutus osaketuottoihin helmikuun negatiivisluonteisen ilmoituksen osalta, mutta positiivisten ilmoitusten osalta vaikutussuunnat olivat vaihtelevia.
Tutkimusmenetelmänä on tapahtumatutkimus, ja politiikan positiivinen vaikutus pörssikursseihin eristetään tarkastelemalla mahdollisia ylituottoja, joita on estimoitu markkinamallilla. Pandemian aikajanalta on valittu seuraavat viisi valtioneuvoston asettamiin rajoitus- ja finanssitoimenpiteisiin liittyvää tapahtumapäivää: 1.6.2020, 31.7.2020, 23.10.2020, 4.2.2021 ja 1.3.2021. Kolme ensimmäistä ovat positiivisluonteisia ilmoituksia ja kaksi jälkimmäistä ovat rajoitusten kiristymistä koskevia ilmoituksia. Aineisto on poimittu Nasdaq Helsinki -osakeindeksistä rajaamalla ulos ne toimialat, jotka ovat todennäköisimmin kärsineet kriisin aikana. Tutkielman yritysominaisuuksia käsittelevässä osassa on käytetty pienimmän neliösumman menetelmää, jossa selitettävänä muuttujana ovat kumulatiiviset ylituotot ja selittävinä muuttujina valitut yritysominaisuudet. Aineistoon on poimittu 77 yritystä Nasdaq Helsinki -indeksistä.
Tapahtumatutkimuksessa löydettiin yhdeksältä tutkituista 11 toimialasta tilastollisesti merkitseviä kumulatiivisia ylituottoja vähintään yhdellä valitulla tapahtuma-ajankohdalla. Jokaiselta viideltä tapahtuma-ajankohdalta löydetään kuitenkin sekä nousijoita, että laskijoita. Tutkimushypoteesin mukaisia nousualoja ovat olleet kotitaloustavarat ja kodin kunnostus sekä kuluttajatuotteet ja -palvelut heinä- ja lokakuun tapahtumaikkunoiden eri pituuksilla. Yllättäviä laskualoja ovat olleet terveydenhuolto, telekommunikaatio sekä elektroniikka ja sähkölaitteet. Yritysominaisuuksilla havaitaan olleen huomattavaa vaikutusta pandemia-ajan ylituottoihin, joskin esimerkiksi kokonaispääoman tuottoprosentilla on ollut negatiivinen vaikutus tuottoihin lähes kaikilla tutkituilla periodeilla.
Yleisesti valtioneuvoston positiivisluonteisten ilmoitusten vaikutukset toimialoihin oli myönteisemmät kuin negatiivisluonteisten ilmoitusten, kuten saattoi odottaa. Silti ero näiden kahden ilmoitustyypin välillä oli yllättävän pieni, etenkin kesä- ja lokakuun myönteisiin tapahtumapäiviin toimialat reagoivat yllättävän kielteisesti, lähes samalla tavalla kuin helmikuun negatiivisluonteiseen tapahtumapäivään. Suurimmat erot löytyivät heinäkuun ja maaliskuun tapahtumapäivien välillä, joista heinäkuu otettiin hyvin myönteisesti vastaan ja maaliskuu erittäin negatiivisesti. Yritysominaisuuksilla oli osaketuottoihin hieman enemmän vaikutusta negatiivisluontoisten ilmoitusten aikana kuin positiivisluonteisten Velkaantuneisuusasteella ei havaittu vaikutusta osaketuottoihin myönteisten ilmoitusten aikana, vaan vasta maaliskuun 2021 tapahtumapäivän yhteydessä. Käteisvarasuhteella ja pysyvien vastaavien osuudella oli odotetusti positiivinen vaikutus osaketuottoihin helmikuun negatiivisluonteisen ilmoituksen osalta, mutta positiivisten ilmoitusten osalta vaikutussuunnat olivat vaihtelevia.