Kielellisesti tuettu opetus : Yläkouluikäiset maahanmuuttajaoppilaat opetuskieltä ja oppiainesisältöjä oppimassa

Abstract

Väitöskirja tarkastelee vastasaapuneille maahanmuuttajaoppilaille suunnattua kielipedagogista tukea perusopetuksen vuosiluokilla 7–9. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää kielellisen tuen toteuttamista ja kehittämistarpeita asian parissa työskentelevien asiantuntijoiden (artikkeli I), perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 työskentelevien opettajien (artikkeli II) ja kietu-opetukseen osallistuneiden oppilaiden (artikkeli III) näkökulmista. Erityisenä tarkastelun kohteena on kielellisesti tuetun opetuksen toimintamalli (kietu), jolla tarkoitetaan kielipedagogista tukea, joka kohdennetaan koulun opetuskielen oppimiseen oppiainesisältöjen opetuksen yhteydessä. Kietu-opetusta tarjotaan sekä samanaikaisopetuksena että erillisopetuksena. Sen tavoitteena on tukea koulun opetuskielen oppimista ja maahanmuuttajaoppilaiden osallisuutta sekä kouluyhteisössä että yhteiskunnassa. Tutkimus nojaa sosiokulttuuriseen kielenoppimisen teoriaan, erityisesti ekologiseen lähestymistapaan sekä kielellisesti vastuullisen pedagogiikan viitekehykseen. Tutkimus tukeutuu hermeneuttis-fenomenologiseen tutkimusotteeseen. Laadullinen tutkimusaineisto on analysoitu aineisto- ja teorialähtöisillä sisällönanalyysin menetelmillä.

Tutkimuksen mukaan kielellisesti ja kulttuurisesti moninaista perusopetusta luonnehtii pedagogisten opetusjärjestelyiden kirjo. Tavat, joilla perusopetukseen valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän (S2) -opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä kaikilta opettajilta edellytettyä kielitietoista pedagogiikkaa toteutetaan, vaihtelevat. Tutkimuksen tulosten mukaan asiantuntijat ja opettajat tiedostivat yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden tuen tarpeet, mutta haasteita aiheuttivat liian lyhyeksi koettu perusopetukseen valmistava opetus, S2-opetuksen vaihtelevat opetusjärjestelyt sekä yläkoulun aineenopettajajärjestelmä, joka vaikeuttaa yksittäisiin oppilaisiin ja heidän taustoihinsa perehtymistä. Niissä kouluissa, joissa kielellisesti tuetun opetuksen opettajaresurssi oli käytössä, se koettiin hyödylliseksi, mutta toimenkuva vaatii edelleen kehittämistä ja vahvistamista.

Oppilaiden kokemukset kielellisesti tuetusta opetuksesta nostivat esiin koulun keskeisen roolin uuden kotimaan kielen oppimisessa. Jotta oppilaat hyötyvät heille suunnatusta tuesta, sen täytyy olla pitkäjänteistä ja säännöllistä, aktiiviseen toimintaan kannustavaa sekä oppilaiden osaamia kieliä arvostavaa. Pedagogisen tuen dialogi on mahdollista vain riittävän pienissä oppilasryhmissä, joissa oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat kokivat monikielisyytensä vahvuutena, ja erityisesti suomen kielen osaamisen tärkeys korostui. Oppilaat pitivät myös englannin osaamista tärkeänä muun muassa siksi, että suomen kielellä ei tule toimeen Suomen ulkopuolella.

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että ympäröivän yhteisön kielen osaaminen on avain osallisuuden syntymiseen, minkä vuoksi maahanmuuttajaoppilaille suunnattuihin kielenoppimisen tukimuotoihin on perusopetuksessa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttääkin siltä, että olisi tarpeen pienentää opetusryhmiä sekä lisätä kielellisesti tuettua opetusta ja opetusresurssia etenkin sellaisissa yläkouluissa, joissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on suuri.

The dissertation examines linguistic support for recently arrived immigrant students in grades 7–9 of Finnish basic education. The aim of the study is to examine the implementation and development needs of linguistic support from the perspectives of educational experts working with topics of cultural and linguistic diversity (Article I), lower secondary level teachers (Article II), and students, who have participated in linguistic support classes (kietu) (Article III). A particular focus is on the linguistically supported teaching approach (<i>kietu</i>), which refers to pedagogical support for learning the language of schooling alongside with the subject specific contents. It is organized both as co-teaching and in separate groups. As a means for learning, becoming included in the school culture and the overall society, learning the majority language of the new home country is essential. The study is based on socio-cultural theories of language learning, in particular the ecological approach, and the framework of linguistically responsive pedagogy. The study utilizes a hermeneutic-phenomenological research approach. The qualitative research data were analyzed using methods of data- and theory-driven content analysis.

According to the study, linguistically and culturally diverse basic education is characterized by a diversity of pedagogical arrangements. However, the variation of the ways in which preparatory education, Finnish as a second language and literature (FSLL) teaching, teaching the students’ first languages, and language-aware pedagogy required from all teachers are implemented, is considered challenging. According to the findings of the study, the expert and teacher participants were aware of the support needs of immigrant students in lower secondary education, but challenges were posed by the perceived short duration of preparatory education, the variable teaching arrangements for FSLL and the structures of lower secondary education, which makes it difficult to get to know individual students and their backgrounds. In schools with a resource for linguistic support, the arrangement was perceived as useful, but the status of linguistic support needs to be further developed and strengthened.

The student participants highlighted the importance of learning the language of the new home country, and the central role of school as the place for learning it. For students to benefit from the support they receive, it needs to be ongoing and regular, encouraging active participation, and valuing the students’ language skills. The dialogue of pedagogical support is only possible in smaller groups where the students feel safe. The students who participated in the study experienced their multilingualism as a strength. The importance of learning the language of the surrounding society, Finnish, was also emphasized. English was also considered as an important language, mainly because of its usefulness as a lingua franca.

The study corroborates the notion that mastering the language of the surrounding community is the key to inclusion, which is why more attention needs to be paid to linguistic support for immigrant students in basic education. The findings of the study suggest that there is a need to provide smaller teaching groups and increase both linguistic support and teaching resources, especially in lower secondary schools with a high proportion of immigrant students.