”Toiminnallisten tehtävien avulla asiat jäi hyvin mielikuvina mieleen” : Toiminnallinen oppiminen yläkoulun matematiikassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää peruskoulun kahdeksannelle luokalle toiminnallinen opetusjakso, jonka aikana oppilaat tutustuisivat ennestään tuntemattomiin matematiikan aiheisiin toimintamateriaalien ja tekemisen kautta. Tehtäväkokonaisuus opetusjaksolle rakennettiin matematiikan kielentämisen avulla keskittyen oppilaan matemaattisen ymmärryksen tukemiseen. Tavoitteena oli kehittää osaksi muuta opetusta toiminnallisia työskentelytapoja, joissa oppilas on aktiivisena oppijana ja luoda näin ollen oppilaille pysyviä muistijälkiä käsiteltävästä aiheesta. Tehtäväkokonaisuudessa toiminnallisuus toteutui toimintamateriaalien ja pelillistämisen keinoin. Testijaksolle kehitetty toiminnallinen opetuskokonaisuus on sovellettavissa myös muihin matematiikan aihealueisiin sisältöä muokkaamalla.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja empiirisenä tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita kehitetyn toimintamateriaalin soveltuvuudesta matematiikan opetukseen sekä oppilaan matemaattisen osaamisen ja motivaation kehittymisestä opetusmenetelmän avulla. Tutkimuksessa oppilaan näkökulma oman osaamisensa ja motivaationsa kehittymiseen painottui, minkä lisäksi osaamista tarkastellaan myös opettajan koearvioinnin perusteella. Oppilaiden taustatekijöistä ollaan kiinnostuneita aiemman opintomenestyksen vaikutuksesta oppilaan omaan kokemukseen matemaattisen osaamisen ja motivaation kehittymisestä sekä opettajan arvion pohjalta saadun aineiston vertaamisessa edellä mainittuihin. Aineisto kerättiin keväällä 2022 Länsi-Suomessa sijaitsevan koulun kolmelta kahdeksannelta luokalta. Tutkimuksen kokeilujakson aikana aineistoa kerättiin havainnoimalla luokkatilanteita, minkä lisäksi kokeilujakson päätteeksi aineistoa kerättiin oppilailla (N=34) teetetyllä sähköisellä kyselylomakkeella sekä lukuvuosisuunnitelman mukaisesti järjestetyllä kokeella. Lomake sisälsi väittämiä ja avoimia kysymyksiä, joiden teemoina oli motivaatio, matemaattinen osaaminen sekä menetelmän soveltuvuus opetukseen.

Tutkimuksen mukaan oppilaat kokivat oman matemaattisen osaamisen kehittyneen tutkimusjakson aikana. Matemaattisen osaamisen kannalta varsinaista merkittävää kehitystä ei kuitenkaan ollut havaittavissa koetulosten perusteella, vaikka oppilaiden itsearviot omasta oppimisestaan olivatkin positiiviset. Tulokset oppilaiden motivaatioon liittyen olivat hyviä ja oppilaiden itsearvion perusteella vaikuttaa siltä, että kokeilun aikana on onnistuttu motivoimaan oppilaita toiminnallisilla opetusmenetelmillä. Oppilaista neljä viidesosaa oli sitä mieltä, että toiminnalliset oppitunnit motivoivat matematiikan oppimiseen, minkä lisäksi he kokivat tunnit mielekkäiksi ja saapuminen tunnille oli miellyttävää. Oppilaiden itsearvioinneista saatujen tulosten ja testijakson aikana tekemieni havaintojen perusteella voidaan todeta toiminnallisten tehtävien lisäävän heikompien oppilaiden aktiivisuutta matematiikan tehtävien ratkaisemisen suhteen. Otoskoon ollessa pieni, ei tuloksia voida laajemmin yleistää, mutta yläkoulun matematiikan opetukseen soveltuvuuden osalta tulokset ovat kuitenkin positiivisia ja antavat perusteluja opetusmenetelmän käytölle osana opetusta.