Sähköautojen latausjärjestelmän suunnittelu ja kustannustehokas toteutus : Latausjärjestelmien toteutusprojektien kustannusanalyysi sekä kustannustehokkuuden ja laadun kehittäminen

Abstract

Liikenteen sähköistyminen on globaali ilmiö, joka vaikuttaa myös Suomeen. Suomessa arvioidaan olevan vuoteen 2030 mennessä jopa 700 000 sähköautoa. Sähköautojen lataus tapahtuu tutkimusten mukaan pääasiassa kodeissa ja työpaikoilla. Latauspisteiden määrälle sähköautoa kohden käytetään kerrointa 1,6. Sähköautojen määrän lisääntymisen sekä lainsäädännön vuoksi Suomeen tarvitaan tulevina vuosina satoja tuhansia uusia latausvalmiuksia ja -pisteitä. Latauspisteiden ja -valmiuksien rakentaminen on edelleen tuore ilmiö eikä toteutusta suoraan ohjaavia standardeja ole. Tämä aiheuttaa kovan kysynnän lisäksi riskin, että markkinoilla on toimijoita, joilla ei ole kokemusta latausjärjestelmien toteuttamisesta, mikä voi johtaa jopa riskeihin latausjärjestelmien toimivuudelle. Tämän diplomityön toimeksiantaja oli sähköyhtiö Oomi Oy. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä vaiheita latausjärjestelmien toteutusprojekteihin kuuluu, keitä sidosryhmiä niissä on mukana ja mitä huomioitavaa etenkin suunnittelussa ja mitoituksessa yleensä on. Lisäksi etsittiin kirjallisuuden ja asiantuntijahaastattelujen avulla laatumittareita, joilla latausjärjestelmien toteutusprojektien laatua voitaisiin mitata ja vertailla. Tutkimus toteutettiin niin kirjallisuustutkimuksena, haastattelututkimuksena sekä toimeksiantajan sisäisten kustannus- ja projektitietojen perustella. Työssä oli tutkimusaineistona mukana kolme Oomin toimittamaa latausjärjestelmää eri puolille Suomea. Kohteiden latausjärjestelmät sisälsivät kymmeniä ja satoja latausvalmiuksia. Case-esimerkkikohteille laadittiin kustannusanalyysi ja kohteita arvioitiin valittujen laatumittareiden perusteella Oomin sisäisten projektimateriaalien avulla. Lopuksi selvitettiin työn tulosten ja asiantuntijahaastattelujen tulosten kautta johtopäätöksenä keinoja kehittää yleisesti latausjärjestelmien toteutusprojektien laatua ja kustannustehokkuutta. Latausjärjestelmän toteutusprojekti voidaan jakaa muiden rakennusprojektien tapaan määrittely-, suunnittelu-, toteutus- ja lopetusvaiheeseen, joissa voi olla mukana tilaajan ja pääurakoitsijan lisäksi aliurakoitsijoita, konsultteja ja ulkopuolelta hankittu suunnittelija. Latausjärjestelmien toteutusprojektien kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi kohteen sijainti, latausjärjestelmän tyyppi ja maatöiden tarve. Laatumittareina laadun arvioimiseen voidaan käyttää esimerkiksi arvioidun ja toteutuneen toimitusajan toteutumista, reklamaatioiden määrää sekä arvioitujen kustannusten suhdetta toteutuneisiin kustannuksiin. Case-esimerkkikohteiden perusteella asennustyö, maatyöt, sähkökeskukset sekä asennustarvikkeet muodostivat suurimmat kustannukset niin tarjouslaskentavaiheessa kuin toteutuneissakin kustannuksissa. Lisäksi etenkin älykkäissä latausjärjestelmissä latauslaitteet ovat olennainen kustannustekijä, mutta niiden kustannukset ovat helposti arvioitavissa. Näiden huomioiminen tarjouslaskentavaiheessa on kriittistä projektin budjetissa pysymiseen. Takuuajan reklamaatioista valtaosa oli liittynyt latauslaitteiden takuukorjauksiin. Lisäkustannuksia oli syntynyt etenkin materiaalihankinnoista, tietoliikenneyhteyksien järjestämisestä ja maatöistä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarjouslaskennan ja suunnittelun rooli on projektissa aivan keskeinen. Sillä on vaikutusta niin kustannustehokkuuteen kuin laatumittarien mukaisen laadun toteutumiseen. Rakennusvaiheessa erittäin tärkeää on myös tiedonjako eri sidosryhmien välillä sekä urakoitsijan puolella myös asennusresurssien tehokas koordinointi. Etenkin taloyhtiöpuolella korostuu tarve asiantuntijuudelle latausjärjestelmää hankittaessa, jolloin ulkopuolisen konsultin tai asiantuntijan käyttäminen apuna tarjouspyynnön laatimisessa sekä toimitusprojektin aikana helpottaa usein jokaista eri sidosryhmää.