Kirjallisuus osana nuoren seksuaalikasvatusta: Lukudiplomisuoritus kuudennen luokan seksuaalikasvatuksen tukena
Haarnio, Emma; Laurinantti, Mira (2022)
Haarnio, Emma
Laurinantti, Mira
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211128346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211128346
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma tutkii kuudennen luokan lukudiplomisuorituksen käyttämistä osana seksuaalikasvatusta. Valitsimme aiheeksemme kirjallisuus- ja seksuaalikasvatuksen, koska koemme sen tärkeänä ja ajankohtaisena aiheena. Erityisesti seksuaalikasvatuksen sisällöillä on suuri yhteiskunnallinen ja alati kasvava merkitys. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, mitä seksuaalikasvatuksen aihesisältöjä kuudennen luokan lukudiplomikirjallisuudesta on löydettävissä. Selvitimme tutkimuksessa kirjallisuuskasvatusta ja sen roolia seksuaalikasvatuksen sisältöjen edistämisessä.
Tutkimusaineistona tutkimuksessa toimii kaksi kokonaista lukudiplomikokonaisuutta, jotka on arvottu Pirkanmaan kuudennen luokan lukudiplomikirjallisuudesta. Julkaisuajaltaan analysoitava tutkimusaineisto sijoittuu vuosien 1988 ja 2018 välille. Yksi lukudiplomikokonaisuus pitää sisällään kuusi kirjaa, jolloin koko tutkimusaineiston laajuus on 12 kirjaa. Tutkimuksen löydöksiä verrataan perusopetuksen opetussuunnitelman sekä WHO:n (World Health Organisation) seksuaalisuuden portaiden sisältöön. WHO:n seksuaalisuuden portaat asettavat standardeja päättäjiä, opetus- ja terveydenhoitoalan viranomaisia ja asiantuntijoita varten.
Tässä työssä tutkimusaineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Valitsimme aineistolähtöisen sisällönanalyysin analyysimenetelmäksi, sillä koimme sen tukevan systemaattista ja objektiivista tarkastelua. Molemmat tutkijat lukivat yhden lukudiplomikokonaisuuden eli 6 kirjaa koodaten tutkimuskysymyksiin vastaavat huomiot ja katkelmat. Huomioista keskusteltiin yhdessä objektiivisuuden takaamiseksi. Sisällönanalyysin aikana tarkentui kaksi tutkimuskysymystä, joista toinen keskittyy sukupuolirooleihin ja –stereotypioihin, kun taas toinen perhemallien representaatioon. Tutkimus selvittää myös, kuinka laajasti erilaisia perhemalleja esitellään analysoitavassa tutkimusaineistossa.
Tutkimuksen tulosten mukaan aineisto pitää sisällään sekä sukupuolistereotypioiden mukaisia että vastaisia huomioita. tutkimus osoitti, että sukupuolen kuvaus vaihtelee merkittävästi analysoitavassa tutkimusaineistossa. Kuvauksissa nousi sekä nais- että mieshahmojen sukupuolistereotypioita vahvistavia ja niiden vastaisia huomioita. Tutkimuksessa löytyi esimerkiksi stereotypian mukaisia ja vastaisia mielenkiinnonkohteita, luonteen kuvauksia ja tunnereaktioiden ilmaisua. Lisäksi löytyi kolme erilaista perhemallia. Nämä perhemallit olivat perinteinen ydinperhe, yksinhuoltajaperhe ja uusperhe. Merkittävin osuus aineistossa esiintyvistä perheistä edusti perinteistä ydinperhettä.
Tutkimusaineistona tutkimuksessa toimii kaksi kokonaista lukudiplomikokonaisuutta, jotka on arvottu Pirkanmaan kuudennen luokan lukudiplomikirjallisuudesta. Julkaisuajaltaan analysoitava tutkimusaineisto sijoittuu vuosien 1988 ja 2018 välille. Yksi lukudiplomikokonaisuus pitää sisällään kuusi kirjaa, jolloin koko tutkimusaineiston laajuus on 12 kirjaa. Tutkimuksen löydöksiä verrataan perusopetuksen opetussuunnitelman sekä WHO:n (World Health Organisation) seksuaalisuuden portaiden sisältöön. WHO:n seksuaalisuuden portaat asettavat standardeja päättäjiä, opetus- ja terveydenhoitoalan viranomaisia ja asiantuntijoita varten.
Tässä työssä tutkimusaineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Valitsimme aineistolähtöisen sisällönanalyysin analyysimenetelmäksi, sillä koimme sen tukevan systemaattista ja objektiivista tarkastelua. Molemmat tutkijat lukivat yhden lukudiplomikokonaisuuden eli 6 kirjaa koodaten tutkimuskysymyksiin vastaavat huomiot ja katkelmat. Huomioista keskusteltiin yhdessä objektiivisuuden takaamiseksi. Sisällönanalyysin aikana tarkentui kaksi tutkimuskysymystä, joista toinen keskittyy sukupuolirooleihin ja –stereotypioihin, kun taas toinen perhemallien representaatioon. Tutkimus selvittää myös, kuinka laajasti erilaisia perhemalleja esitellään analysoitavassa tutkimusaineistossa.
Tutkimuksen tulosten mukaan aineisto pitää sisällään sekä sukupuolistereotypioiden mukaisia että vastaisia huomioita. tutkimus osoitti, että sukupuolen kuvaus vaihtelee merkittävästi analysoitavassa tutkimusaineistossa. Kuvauksissa nousi sekä nais- että mieshahmojen sukupuolistereotypioita vahvistavia ja niiden vastaisia huomioita. Tutkimuksessa löytyi esimerkiksi stereotypian mukaisia ja vastaisia mielenkiinnonkohteita, luonteen kuvauksia ja tunnereaktioiden ilmaisua. Lisäksi löytyi kolme erilaista perhemallia. Nämä perhemallit olivat perinteinen ydinperhe, yksinhuoltajaperhe ja uusperhe. Merkittävin osuus aineistossa esiintyvistä perheistä edusti perinteistä ydinperhettä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]