Tietovarastointi tietojohtamisen edellytyksenä sote-alalla

Abstract

Sosiaali- ja terveysalalla (sote) on Suomessa meneillään suuria muutoksia. Sote-uudistus on yksi historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista, jonka taustalla on väestörakenteen muutoksen aiheuttama palveluntarpeen kasvu. Sote-uudistuksessa kunnilta uusille hyvinvointialueorganisaatioille siirtyvä palveluiden järjestämisvastuu edellyttää uusilta organisaatioilta tietojen keräämistä alueella sijaitsevilta kunnilta ja toimijoilta yhteen paikkaan hyvinvointialueen tasoisen tietojohtamisen mahdollistamiseksi. Kehittääkseen tietopohjaa ja vastatakseen organisaation tietojohtamiseen tarpeisiin, alueelliseen vertailun käyttötapauksiin sekä lakisääteisiin tietotarpeisiin ovat sote-organisaatiot käynnistäneet tietovarastointihankkeitaan. Sote-organisaatioiden keräämä tieto on historiallisesti ollut resurssi-, kustannus- ja suoriteperusteista. Pyrkimys kohti vaikuttavuuden mittaamista luo sote-organisaatioille uusia tietotarpeita, sillä kliinisten terveystietojen lisäksi tarvitaan tietoa myös muista tekijöistä, kuten potilaiden sosioekonomisesta tilanteesta ja ympäristöstä sekä väestön kehityksestä, asumisesta, palkoista ja koulutuksesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä sote-tietojohtaminen ja vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto edellyttävät tietovarastoinnin näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan niitä edellytyksiä, joihin sote-organisaatioiden tulisi tietovarastointihankkeissaan keskittyä, jotta ne voivat luoda parhaat mahdolliset edellytykset tietojohtamiselle ja vaikuttavuuden mittaamiselle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa tarkastellaan sote-organisaatioiden tietovarastoinnin nykytilaa, sote-tietovarastoinnin edellyttämiä kyvykkyyksiä sekä tietovarastoinnin tavoitetilaa. Tutkimus koostui teoriaosuudesta ja empiirisestä osuudesta, joka toteutettiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. Teoriaosuudessa muodostettiin teoreettinen tausta ja käsitteistö empiirisen osion tueksi sekä haastattelukysymysten pohjaksi. Empiirisessä osiossa haastateltiin seitsemää asiantuntijaa erilaisista organisaatioista, jotka toimivat sote-alalla erilaisissa rooleissa. Haastatteluaineiston analyysissä hyödynnettiin temaattista analyysiä. Lopulta empiiristä aineistoa ja teoriaosuutta tutkittiin rinnakkain ja empiiristä aineistoa sovitettiin teoriaosuudessa tunnistettuihin malleihin. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa tärkeimmät edellytykset sote-tietojohtamiselle ja vaikuttavuusperusteiselle terveydenhuollolle tietovaraston näkökulmasta. Teknisten kyvykkyyksien lisäksi voidaan tunnistaa erilaisia inhimillisiä, organisaation rakenteeseen ja kulttuuriin liittyviä sekä organisaation prosesseihin liittyviä kyvykkyyksiä, joihin sote-organisaatioiden tulisi tietovarastointihankkeissaan keskittyä, jotta ne voivat luoda parhaat mahdolliset edellytykset tietojohtamiselle ja vaikuttavuuden mittaamiselle. Tietovaraston voidaan itsessään ajatella olevan osa teknisiä kyvykkyyksiä ja osa laajempaa tietovarastoinnin prosessia. Tietovarastoinnin nykytilan voidaan tulosten perusteella todeta olevan organisaatioriippuvaista. Olemassa olevien vanhentuneiden tietovarastoratkaisujen hyödynnettävyys on huonoa, ja niihin liittyy haasteita esimerkiksi datan laatuun ja tietojen yhdistettävyyteen liittyen. Jatkossa tietovaraston tulisi vastata yhä reaaliaikaisempiin tarpeisiin ja mahdollisiin uudenlaisiin käyttötarpeisiin. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan kyvykäs tietopohja, jossa tarvittavat tiedot ovat mallinnettuna keskitetyssä tietovarastossa.