Koodikannan uudelleenkäytön haasteita
Martin, Otto (2022)
2022
Tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Information Technology
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211118322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211118322
Tiivistelmä
Viime vuosikymmeninä julkisesti saatavilla olevien koodikantojen määrä on kasvanut valtaisasti, ja niistä haaroittaminen on helppoa. Voidaan siis olettaa, että uusien ohjelmistojen luominen olemassa olevaa koodikantaa muokkaamalla tulee lisääntymään.
Tässä työssä tutkitaan koodikannan uudelleenkäytön haasteita muuten tavanomaisen yrityksessä toteutetun ohjelmistoprojektin avulla. Tieteellisten julkaisujen perusteella päätetään kolme seurattavaa aihealuetta (suunnittelu, dokumentointi ja resursointi), joihin määritellään yhteensä yhdeksän seurattavaa haastetta. Haasteille määritellään selvityskriteerit sekä todennäköisimmät riskit, ja näiden ilmaantumista seurataan projektin ensimmäisen vaiheen ajan. Projektista selostetaan tausta, suunnittelu sekä toteuma, sekä kerrotaan, miten haasteet liittyvät kuhunkin näistä. Haasteiden toimivuus analysoidaan ja arvioidaan, miten hyvin ne kuvastivat projektin etenemistä ja lopputulosta. Lisäksi nostetaan esille, mitkä muut haasteet olisivat voineet olla hyödyllisiä seurattavia.
Toiseksi näkökulmaksi koodikannan uudelleenkäyttöön otetaan ymmärrys koodikannasta. Luodaan luokittelu, jolla koitetaan seurata ymmärryksen kasvamista projektin edetessä ja katsotaan mihin ymmärryksen tasoon päästään projektin ensimmäisen vaiheen aikana. Lopuksi arvioidaan luokittelun toimivuutta. Esiin nostetaan myös etukäteen suunnittelemattomia koodikannan uudelleenkäyttöön liittyviä asioita, joita projektissa huomattiin.
Työn yleisenä tuloksena voidaan todeta, että uudelleenkäyttö oli hyödyllistä, mutta seurattavien haasteiden valinta vaatii tarkkuutta. Muina huomioina painotetaan asiakastarpeiden tarkan selvittämisen merkitystä sekä tarvetta lisätyölle uudelleenkäyttöön liittyvvien luokittelujen luomiseksi.
Tässä työssä tutkitaan koodikannan uudelleenkäytön haasteita muuten tavanomaisen yrityksessä toteutetun ohjelmistoprojektin avulla. Tieteellisten julkaisujen perusteella päätetään kolme seurattavaa aihealuetta (suunnittelu, dokumentointi ja resursointi), joihin määritellään yhteensä yhdeksän seurattavaa haastetta. Haasteille määritellään selvityskriteerit sekä todennäköisimmät riskit, ja näiden ilmaantumista seurataan projektin ensimmäisen vaiheen ajan. Projektista selostetaan tausta, suunnittelu sekä toteuma, sekä kerrotaan, miten haasteet liittyvät kuhunkin näistä. Haasteiden toimivuus analysoidaan ja arvioidaan, miten hyvin ne kuvastivat projektin etenemistä ja lopputulosta. Lisäksi nostetaan esille, mitkä muut haasteet olisivat voineet olla hyödyllisiä seurattavia.
Toiseksi näkökulmaksi koodikannan uudelleenkäyttöön otetaan ymmärrys koodikannasta. Luodaan luokittelu, jolla koitetaan seurata ymmärryksen kasvamista projektin edetessä ja katsotaan mihin ymmärryksen tasoon päästään projektin ensimmäisen vaiheen aikana. Lopuksi arvioidaan luokittelun toimivuutta. Esiin nostetaan myös etukäteen suunnittelemattomia koodikannan uudelleenkäyttöön liittyviä asioita, joita projektissa huomattiin.
Työn yleisenä tuloksena voidaan todeta, että uudelleenkäyttö oli hyödyllistä, mutta seurattavien haasteiden valinta vaatii tarkkuutta. Muina huomioina painotetaan asiakastarpeiden tarkan selvittämisen merkitystä sekä tarvetta lisätyölle uudelleenkäyttöön liittyvvien luokittelujen luomiseksi.