Kulutusperäisten päästöjen ongelma kunnissa: Tarkastelussa Lahden kaupungin ympäristötoimenpiteet
Hirvonen, Rauha (2022)
Hirvonen, Rauha
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211098292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211098292
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee tapoja, joilla kunta pyrkii vaikuttamaan kotitalouksien kulutusperäisiin päästöihin. Kulutusperäiset päästöt ovat edelleen suuri ongelma, ja etenkin arjessa tapahtuva kotitalouksien kulutus on merkittävä vaikuttaja. Paikallinen päätöksenteko tapahtuu lähimpänä kotitalouksien jokapäiväistä kuluttamista, joten sillä on myös lähtökohtia vaikuttaa siitä koituviin päästöihin. Kunnat myös itse tuottavat paljon palveluita kuntalaisten käytettäväksi. Tämän vuoksi tutkimuksen kohteena on nimenomaan kunnassa käytettävät toimenpiteet. Kunnan käyttämät ratkaisustrategiat on tässä tutkimuksessa jaettu aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta kolmeen eri kategoriaan: rakenteelliset strategiat, informaatiostrategiat sekä osallistava ongelmanratkaisu.
Kohdekaupungiksi tässä tutkimuksessa valikoitui Lahden kaupunki. Lahti on ollut ympäristötyön näkökulmasta näkyvästi esillä viime vuosina, etenkin vuonna 2021, kun se toimi Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistona toimi haastattelumateriaalin lisäksi Lahden kaupungin ympäristöohjelma. Haastateltaviksi valikoitui kaksi kaupungin ympäristötehtävissä toimivaa henkilöä. Aineiston analyysi suoritettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tuloksissa esille tuli verrattain selkeä jaottelu kategorioiden välillä. Rakenteellisten strategioiden toimenpiteet osoittivat olevansa selkeärajaisempia ja kohdentuvan pääsääntöisesti tiettyyn päästökategoriaan. Rakenteelliset strategiat myös painottivat enemmän kunnan vastuuta päästöongelman ratkaisemisesta yksilön sijaan. Osallistava ongelmanratkaisu taas pyrki valjastamaan yksilöiden toimeliaisuuden kaupungin voimavaraksi. Informaatiostrategiat ja osallistava ongelmanratkaisu näkyivät molemmat enemmän läpileikkaavina verrattuna rakenteellisiin strategioihin. Etenkin kaupunkilaisten osallistamiseen pyrkivistä toimenpiteistä löytyi paljon yhtymäkohtia muihin strategioihin.
Kohdekaupungiksi tässä tutkimuksessa valikoitui Lahden kaupunki. Lahti on ollut ympäristötyön näkökulmasta näkyvästi esillä viime vuosina, etenkin vuonna 2021, kun se toimi Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistona toimi haastattelumateriaalin lisäksi Lahden kaupungin ympäristöohjelma. Haastateltaviksi valikoitui kaksi kaupungin ympäristötehtävissä toimivaa henkilöä. Aineiston analyysi suoritettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tuloksissa esille tuli verrattain selkeä jaottelu kategorioiden välillä. Rakenteellisten strategioiden toimenpiteet osoittivat olevansa selkeärajaisempia ja kohdentuvan pääsääntöisesti tiettyyn päästökategoriaan. Rakenteelliset strategiat myös painottivat enemmän kunnan vastuuta päästöongelman ratkaisemisesta yksilön sijaan. Osallistava ongelmanratkaisu taas pyrki valjastamaan yksilöiden toimeliaisuuden kaupungin voimavaraksi. Informaatiostrategiat ja osallistava ongelmanratkaisu näkyivät molemmat enemmän läpileikkaavina verrattuna rakenteellisiin strategioihin. Etenkin kaupunkilaisten osallistamiseen pyrkivistä toimenpiteistä löytyi paljon yhtymäkohtia muihin strategioihin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]