Käyttäytymislähtöinen kehitys
Pohjola, Valtteri (2022)
2022
Tietojenkäsittelyopin maisteriohjelma - Master's Programme in Computer Science
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211098278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211098278
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan järjestelmävaatimusten määrittämistä, järjestelmän testausta, käyttäytymislähtöistä kehitystä ja sen tuomaa lisäarvoa ketterään ohjelmistokehitykseen. Sen lisäksi tarkastellaan aihepiirin viimeaikaista tutkimusta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena tavoitteena tuottaa parempi ymmärrys käyttäytymislähtöisen kehittämisen etuihin niin vaatimusmäärittelyssä kuin sovelluskehityksessä.
Tyypillisesti ketterän kehityksen mallissa ohjelmistoprojekti etenee määrittelyn osalta sovelluskehitysprojekteille tyypilliseen tapaan. Aluksi kerätään pohjamääritelmät, ja kun tietämys ongelmakontekstista paranee kehitysprojektin edetessä, voidaan aloittaa kehittäminen ja tarkentaa määrityksiä ketterästi. Menetelmä saattaa kuitenkin aiheuttaa kommunikaatiokatkoksia määrittelyn ja kehityksen välille, eikä välttämättä tuota laadukkaita hyväksyntäkriteereitä sovellukselle, joten tieto järjestelmän oikeellisuudesta saattaa hävitä kehitykseltä. Ketteriin kehitysmalleihin ei myöskään ole sisään rakennettu testausvaatimuksia, joten järjestelmän testaus saattaa jäädä vajavaiseksi. Näitä ongelmia ratkaisemaan luotu käyttäytymislähtöinen kehitysmalli pyrkii vastaamaan ongelmiin lisäämällä kommunikaatiota, parantamalla määritysprosessia sekä luomalla selkeät hyväksyntäkriteerit Gherkinin mallilla toteutettujen käyttäytymisskenaarioiden pohjalta.
Tyypillisesti ketterän kehityksen mallissa ohjelmistoprojekti etenee määrittelyn osalta sovelluskehitysprojekteille tyypilliseen tapaan. Aluksi kerätään pohjamääritelmät, ja kun tietämys ongelmakontekstista paranee kehitysprojektin edetessä, voidaan aloittaa kehittäminen ja tarkentaa määrityksiä ketterästi. Menetelmä saattaa kuitenkin aiheuttaa kommunikaatiokatkoksia määrittelyn ja kehityksen välille, eikä välttämättä tuota laadukkaita hyväksyntäkriteereitä sovellukselle, joten tieto järjestelmän oikeellisuudesta saattaa hävitä kehitykseltä. Ketteriin kehitysmalleihin ei myöskään ole sisään rakennettu testausvaatimuksia, joten järjestelmän testaus saattaa jäädä vajavaiseksi. Näitä ongelmia ratkaisemaan luotu käyttäytymislähtöinen kehitysmalli pyrkii vastaamaan ongelmiin lisäämällä kommunikaatiota, parantamalla määritysprosessia sekä luomalla selkeät hyväksyntäkriteerit Gherkinin mallilla toteutettujen käyttäytymisskenaarioiden pohjalta.