Holistinen hallintomalli hyvinvoinnin vahvistajana
Zittling, Leena (2022)
Zittling, Leena
2022
Kansanterveystieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Public Health
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211078237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211078237
Tiivistelmä
Tämän monografia tutkimuksen lähtökohtana oli kartoittaa Keski-Uudenmaan kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden hyvinvointijohtamisen johdonmukaisuuden tasoa. Tutkimuksen avulla selvitettiin kuntapäättäjien tietotaitoa hyvinvointijohtamisen uusista keskeisistä käsitteistä, holistisesta hallintomallista, hyvinvointitaloudesta ja heidän funktionaalinen terveyskäsityksensä. Tutkimuksessa selviteltiin myös, miten terveys näkyy arvona kuntastrategioissa ja miten valittu arvo näkyy hyvinvointijohtamisen strategisella ja operatiivisella tasolla. Lisäksi tarkasteltiin, ovatko päätösten ennakkoarviointi (EVA), toimintakyky terveyden mittarina ja HYTE-kerroin taloudellisena kannustimena käytössä kunnan hyvinvointijohtamisessa. Tutkimuksessa keskityttiin Keski-Uudenmaan kuuteen kuntaan, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Samat kunnat muodostavat 1.1.2023 aloittavan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen.
Tulevaisuuden toimintaympäristö ja organisaatiot kohtaavat suuria haasteita tämän hetken vallitsevien megatrendien, erityisesti ikääntymisen johdosta. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi maailmassa olevan yli kaksi miljardia iäkästä henkilöä vuoteen 2050 mennessä. Heistä joka viides on yli 60-vuotias. Suomessa väestön ikääntyminen on nopeampaa kuin muissa maissa. Ikääntymisen myötä tarttumattomien tautien eli kroonisten tautien määrä lisääntyy ja väestön toimintakyky alenee. Koko hallinnon kattavat rakennemallit ja hyvinvointitalouden käyttöönotto laajenee. Toimintakykyä painottava funktionaalinen terveyskäsitys vahvistuu. Kunnissa päätösten ennakkoarviointi otetaan tehokkaampaan käyttöön. Taloudellisia kannustimia opitaan hyödyntämään ja palveluverkkojen vaikuttavuutta mitataan kustannustehokkaammin.
Tässä tutkielmassa hyödynnettiin aineistona sekä valmiita tilastokantoja että asiantuntijahaastatteluja. Valmiit dokumentit tuotettiin Tilastokeskuksen, Uudenmaan liiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) TEA viisari ja Sotkanetin tietovarannoista sekä kuntien kuntastrategioista. Tuotetut materiaalit toteutettiin asiantuntijahaastattelumenetelmällä. Haastateltavat olivat Keski-Uudenmaan kuuden kunnan hyvinvoinnin valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Haastateltavat viranhaltijat olivat hyvinvointikoordinaattoreita. Luottamushenkilöt olivat kunnanhallituksen puheenjohtajia.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmää hyödyntävänä laadullisena vertailevana tapaustutkimuksena (case study research). Tutkimuksessa kehitettiin tutkittavista muuttujista koottu hyvinvointijohtamisen johdonmukaisuutta kuvaava SOLIDscore arvo. Arvon avulla ohjataan ja vahvistetaan hyvinvointijohtamista organisaatiossa. Aineistonanalyysi toteutettiin lineaarista regressiomallia ja fsQCA menetelmää hyödyntäen. Lineaarisen regressiomallin avulla estimoitiin kausaalisuutta hyvinvointijohtamisen tason sekä kunnan johtamisvastuun, sote-nettokustannusten, lainakannan ja verotulojen tason välillä. Tutkimuksessa muodostettiin menetelmän mukaisesti totuustaulukko, ”truth table” selitettävän ja selittävien tekijöiden kesken. Näiden avulla selvitettiin, mitkä ulkoiset tekijät edistävät tai ehkäisevät johdonmukaisen hyvinvointijohtamisen toteutumista.
Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että hyvinvointijohtamisen taso vaihtelee merkittävästi kunnittain. Hyvinvointijohtaminen on tietojohtamista, jossa hyödynnetään tehokkaasti eri indikaattoreiden käyttöä. Hyvinvointijohtamisen uusien käsitteiden tietoisuutta ja käyttötasoa on vahvistettava. Päätösten ennakkoarviointia ja taloudellisten kannustimien käyttöä on kasvatettava. Hyvinvointijohtamisen ja johtamisvastuun välillä on voimakas riippuvuus vaikuttaen merkittävästi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tasoon. Tämän tutkielman avulla voidaan todeta, että jatkotutkimuksia tarvitaan erityisesti uusien hallintorakenteiden käytön, hyvinvointitalous-käsitteen sisäistämisen ja uudenlaisen strategisen johtamistaidon osalta. Uutta tuoretta kirjallisuutta ja koulutusta on tärkeää tuottaa yhteiskunnallisille päättäjille. The starting point of this monograph study was to survey the level of consistency in welfare management of the municipalities and trustees of Central Uusimaa municipalities. The study was used to examine the know-how of municipal decision-makers on the new key concepts of welfare management, the holistic governance model, welfare economics and their functional health perceptions. The study also examined how health is reflected as value in municipal strategies and how the chosen value is reflected in the strategic and operational levels of welfare management. In addition, the health impact assessment evaluation of decisions, functional capacity as a measure of health and the HYTE coefficient were used as an economic incentive in municipal welfare management. The study focused on the six municipalities of Central Uusimaa, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen and Tuusula. The same municipalities form the Central Uusimaa wellbeing service county starting on 1 January 2023.
Future environment and organizations face major challenges due to the current megatrends, especially ageing. The World Health Organization (WHO) estimates there will be more than two billion older people worldwide by 2050. One in five of them is over 60 years old. In Finland, population ageing is faster than in any other countries. With ageing, the number of non-communicable diseases, or chronic diseases, increases and the ability to function of the population decreases. Structural models covering government-wide and the introduction of welfare economics are expanding. Functional health perception, which weighs functional capacity, is strengthened. In municipalities, health impact assessment evaluation of decisions will be made more effective. Financial incentives are learned to be utilized and the effectiveness of service
networks is measured more cost-effectively.
This thesis utilized both ready-made statistical positions and expert interviews as material. The finished documents were produced from the data reserves of Statistics Finland, the Council of Uusimaa and the Finnish Institute of Health and Welfare (THL) TEA-viisari including Sotkanet databases, as well as municipal strategies. The materials produced were carried out using the expert interview method. The interviewees were officials and trustees involved in the preparation and decision-making of the welfare of the six municipalities of Central Uusimaa. The interviewees of the officeholders were welfare coordinators. The trustees were presidents of the municipal board.
The study was implemented as a qualitative comparative case study research using a multimethod. The study developed a SolidScore value of welfare management consistency compiled from the variables under study. Value is used to guide and strengthen welfare leadership within an organization. Data analysis was carried out using the linear regression model and the fsQCA method. The linear regression method was utilized to estimate causality between the level of welfare management and the level of municipal management responsibility, net social welfare costs, loan rate and tax revenue level. The study established a truth table, a “truth table” between the factors to be explained and explained according to the method. These were used to determine which external factors contribute or prevent the realization of consistent wellness management.
This study showed that the level of welfare management varies significantly from municipality to municipality. Welfare management is knowledge management that makes effective use of different indicators. Awareness and usage levels of new concepts in welfare management need to be strengthened. The health impact assessment evaluation of decisions and the use of financial incentives need to be increased. There is a strong dependence between welfare management and management responsibility, significantly affecting the level of welfare and health promotion of municipalities. This thesis makes it possible to note that further research is needed, particularly with regard to the use of new holistic governance structures, the internalization of the concept of welfare economics, and a new form of strategic management and leadership skills. It is important to produce fresh new literature and education for social decision-makers.
Tulevaisuuden toimintaympäristö ja organisaatiot kohtaavat suuria haasteita tämän hetken vallitsevien megatrendien, erityisesti ikääntymisen johdosta. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi maailmassa olevan yli kaksi miljardia iäkästä henkilöä vuoteen 2050 mennessä. Heistä joka viides on yli 60-vuotias. Suomessa väestön ikääntyminen on nopeampaa kuin muissa maissa. Ikääntymisen myötä tarttumattomien tautien eli kroonisten tautien määrä lisääntyy ja väestön toimintakyky alenee. Koko hallinnon kattavat rakennemallit ja hyvinvointitalouden käyttöönotto laajenee. Toimintakykyä painottava funktionaalinen terveyskäsitys vahvistuu. Kunnissa päätösten ennakkoarviointi otetaan tehokkaampaan käyttöön. Taloudellisia kannustimia opitaan hyödyntämään ja palveluverkkojen vaikuttavuutta mitataan kustannustehokkaammin.
Tässä tutkielmassa hyödynnettiin aineistona sekä valmiita tilastokantoja että asiantuntijahaastatteluja. Valmiit dokumentit tuotettiin Tilastokeskuksen, Uudenmaan liiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) TEA viisari ja Sotkanetin tietovarannoista sekä kuntien kuntastrategioista. Tuotetut materiaalit toteutettiin asiantuntijahaastattelumenetelmällä. Haastateltavat olivat Keski-Uudenmaan kuuden kunnan hyvinvoinnin valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Haastateltavat viranhaltijat olivat hyvinvointikoordinaattoreita. Luottamushenkilöt olivat kunnanhallituksen puheenjohtajia.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmää hyödyntävänä laadullisena vertailevana tapaustutkimuksena (case study research). Tutkimuksessa kehitettiin tutkittavista muuttujista koottu hyvinvointijohtamisen johdonmukaisuutta kuvaava SOLIDscore arvo. Arvon avulla ohjataan ja vahvistetaan hyvinvointijohtamista organisaatiossa. Aineistonanalyysi toteutettiin lineaarista regressiomallia ja fsQCA menetelmää hyödyntäen. Lineaarisen regressiomallin avulla estimoitiin kausaalisuutta hyvinvointijohtamisen tason sekä kunnan johtamisvastuun, sote-nettokustannusten, lainakannan ja verotulojen tason välillä. Tutkimuksessa muodostettiin menetelmän mukaisesti totuustaulukko, ”truth table” selitettävän ja selittävien tekijöiden kesken. Näiden avulla selvitettiin, mitkä ulkoiset tekijät edistävät tai ehkäisevät johdonmukaisen hyvinvointijohtamisen toteutumista.
Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että hyvinvointijohtamisen taso vaihtelee merkittävästi kunnittain. Hyvinvointijohtaminen on tietojohtamista, jossa hyödynnetään tehokkaasti eri indikaattoreiden käyttöä. Hyvinvointijohtamisen uusien käsitteiden tietoisuutta ja käyttötasoa on vahvistettava. Päätösten ennakkoarviointia ja taloudellisten kannustimien käyttöä on kasvatettava. Hyvinvointijohtamisen ja johtamisvastuun välillä on voimakas riippuvuus vaikuttaen merkittävästi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tasoon. Tämän tutkielman avulla voidaan todeta, että jatkotutkimuksia tarvitaan erityisesti uusien hallintorakenteiden käytön, hyvinvointitalous-käsitteen sisäistämisen ja uudenlaisen strategisen johtamistaidon osalta. Uutta tuoretta kirjallisuutta ja koulutusta on tärkeää tuottaa yhteiskunnallisille päättäjille.
Future environment and organizations face major challenges due to the current megatrends, especially ageing. The World Health Organization (WHO) estimates there will be more than two billion older people worldwide by 2050. One in five of them is over 60 years old. In Finland, population ageing is faster than in any other countries. With ageing, the number of non-communicable diseases, or chronic diseases, increases and the ability to function of the population decreases. Structural models covering government-wide and the introduction of welfare economics are expanding. Functional health perception, which weighs functional capacity, is strengthened. In municipalities, health impact assessment evaluation of decisions will be made more effective. Financial incentives are learned to be utilized and the effectiveness of service
networks is measured more cost-effectively.
This thesis utilized both ready-made statistical positions and expert interviews as material. The finished documents were produced from the data reserves of Statistics Finland, the Council of Uusimaa and the Finnish Institute of Health and Welfare (THL) TEA-viisari including Sotkanet databases, as well as municipal strategies. The materials produced were carried out using the expert interview method. The interviewees were officials and trustees involved in the preparation and decision-making of the welfare of the six municipalities of Central Uusimaa. The interviewees of the officeholders were welfare coordinators. The trustees were presidents of the municipal board.
The study was implemented as a qualitative comparative case study research using a multimethod. The study developed a SolidScore value of welfare management consistency compiled from the variables under study. Value is used to guide and strengthen welfare leadership within an organization. Data analysis was carried out using the linear regression model and the fsQCA method. The linear regression method was utilized to estimate causality between the level of welfare management and the level of municipal management responsibility, net social welfare costs, loan rate and tax revenue level. The study established a truth table, a “truth table” between the factors to be explained and explained according to the method. These were used to determine which external factors contribute or prevent the realization of consistent wellness management.
This study showed that the level of welfare management varies significantly from municipality to municipality. Welfare management is knowledge management that makes effective use of different indicators. Awareness and usage levels of new concepts in welfare management need to be strengthened. The health impact assessment evaluation of decisions and the use of financial incentives need to be increased. There is a strong dependence between welfare management and management responsibility, significantly affecting the level of welfare and health promotion of municipalities. This thesis makes it possible to note that further research is needed, particularly with regard to the use of new holistic governance structures, the internalization of the concept of welfare economics, and a new form of strategic management and leadership skills. It is important to produce fresh new literature and education for social decision-makers.