Straight from the Author's Mind: Analysis of translation strategies in Emmi Itäranta’s self-translated novel Teemestarin kirja/Memory of Water
Salmelin, Jouni (2022)
Salmelin, Jouni
2022
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211028142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211028142
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään simultaanista kaunokirjallista itsekääntämistä, jolla tarkoitetaan samanaikaista kirjoitus- ja käännöstyötä, jonka tuloksena on teos sekä kirjailijan itse tekemä käännös samasta teoksesta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan simultaanista itsekääntämistä poikkeuksellisena ilmiönä, joka on ristiriidassa yleisten kääntämisen periaatteiden kanssa. Lähdetekstiuskollisuus ja perinteisesti erilliset lähde- ja kohdetekstit eivät toteudu samalla tavoin, kun kirjailija kääntää itse oman teoksensa.
Tutkielman aineistona käytetään tamperelaisen kirjailijan Emmi Itärannan kirjoittamaa romaania Teemestarin kirja/Memory of Water, jonka hän loi samanaikaisesti suomeksi ja englanniksi käyttäen teosten rinnakkaisia kirjoitusprosesseja parantamaan tekstejä. Kahdelle kielelle kirjoitettua teosta lähestytään käännösstrategioiden kautta, joita Andrew Chesterman esittää teoksensa Memes of Translation vuoden 2016 painoksessa. Chesterman luokittelee käännösstrategiat kolmeen pääryhmään: kieliopillisiin, semanttisiin ja pragmaattisiin strategioihin, joista kukin sisältää ratkaisukeinoja käännösongelmiin. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisia strategioita Itäranta on käyttänyt luodessaan teostaan ja poikkeaako strategioiden käyttö itsekääntämisessä toimeksiantona annetusta kääntämisestä. Tutkimuksessa analysoitiin kolme lukua Itärannan rinnakkaisista teoksista eroavaisuuksien suhteen.
Materiaalista löytyi yhteensä 151 eroavaisuutta, jotka jaettiin Chestermanin luokittelun mukaan. Erityisen yleisiä olivat pragmaattiset strategiat (61), joista selvyyden ja tietosisällön muutokset muodostivat enemmistön. Semanttisia strategioita (56) käytetiin myös paljon erityisesti sanatason merkityssuhteiden osalta. Vähiten merkittäviä muutoksia oli kieliopissa (34).
Pragmaattisten strategioiden suuri määrä kertoo sisällön tasolla tapahtuvan työskentelyn merkityksestä itsekääntämisessä. Tämän lisäksi havaittiin, että eroavaisuudet itsekääntämisen ja toimeksiantona annetun kääntämisen välillä keskittyvät sisältöön: itsekääntäjällä on erityinen arvovalta muokata omaa tekstiään haluamakseen. Itärannan tekstien sisällöissä on eroavaisuuksia, jotka selittyvät laatimisvaiheessa ilmenneistä esitystapojen eroista kielten välillä. Olennaisena havaintona huomattiin myös käännösstrategioiden pohjautuminen selkeästi erotettaviin lähde- ja kohdeteksteihin sekä käännössuuntaan, joita Itärannan kahdelle kielelle kirjoitetusta kirjasta on vaikea hahmottaa.
Tutkielman aineistona käytetään tamperelaisen kirjailijan Emmi Itärannan kirjoittamaa romaania Teemestarin kirja/Memory of Water, jonka hän loi samanaikaisesti suomeksi ja englanniksi käyttäen teosten rinnakkaisia kirjoitusprosesseja parantamaan tekstejä. Kahdelle kielelle kirjoitettua teosta lähestytään käännösstrategioiden kautta, joita Andrew Chesterman esittää teoksensa Memes of Translation vuoden 2016 painoksessa. Chesterman luokittelee käännösstrategiat kolmeen pääryhmään: kieliopillisiin, semanttisiin ja pragmaattisiin strategioihin, joista kukin sisältää ratkaisukeinoja käännösongelmiin. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisia strategioita Itäranta on käyttänyt luodessaan teostaan ja poikkeaako strategioiden käyttö itsekääntämisessä toimeksiantona annetusta kääntämisestä. Tutkimuksessa analysoitiin kolme lukua Itärannan rinnakkaisista teoksista eroavaisuuksien suhteen.
Materiaalista löytyi yhteensä 151 eroavaisuutta, jotka jaettiin Chestermanin luokittelun mukaan. Erityisen yleisiä olivat pragmaattiset strategiat (61), joista selvyyden ja tietosisällön muutokset muodostivat enemmistön. Semanttisia strategioita (56) käytetiin myös paljon erityisesti sanatason merkityssuhteiden osalta. Vähiten merkittäviä muutoksia oli kieliopissa (34).
Pragmaattisten strategioiden suuri määrä kertoo sisällön tasolla tapahtuvan työskentelyn merkityksestä itsekääntämisessä. Tämän lisäksi havaittiin, että eroavaisuudet itsekääntämisen ja toimeksiantona annetun kääntämisen välillä keskittyvät sisältöön: itsekääntäjällä on erityinen arvovalta muokata omaa tekstiään haluamakseen. Itärannan tekstien sisällöissä on eroavaisuuksia, jotka selittyvät laatimisvaiheessa ilmenneistä esitystapojen eroista kielten välillä. Olennaisena havaintona huomattiin myös käännösstrategioiden pohjautuminen selkeästi erotettaviin lähde- ja kohdeteksteihin sekä käännössuuntaan, joita Itärannan kahdelle kielelle kirjoitetusta kirjasta on vaikea hahmottaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]