Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia kiintymyssuhteesta alku- ja palvelutarpeen arvioinneissa
Ulmala, Anne (2022)
Ulmala, Anne
2022
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210318023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210318023
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on tarkastella sosiaalityöntekijöiden havaintoja kiintymyssuhteista lasten ja vanhempien välillä alku- ja palvelutarpeen arviointien aikana sekä sitä, minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat havainnoilleen. Teoreettinen viitekehys on kiintymyssuhdeteoria. Sen keskeinen sanoma on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja kunnioittaminen. Lisäksi tutkielmassa avataan alku- ja palvelutarpeen arviointeja.
Tutkielman aineisto koostuu sosiaalityöntekijöiden yksilöhaastatteluista. Haastattelut on tehty keskisuuren kaupungin lapsiperhepalveluissa, alkuarviointi- ja perhesosiaalityön tiimeissä. Alkuarviointitiimi käsittelee saapuneita lastensuojeluilmoituksia ja yhteydenottoja sekä arvioi palvelutarpeen arvioinnin tarpeen. Perhesosiaalityön työntekijät puolestaan tekevät palvelutarpeen arvioinnin tarvittavassa laajuudessa. Lähestymistapa tutkielmaan on fenomenologis-hermeneuttinen; tutkielman analyysi pohjaa fenomenologis hermeneuttisen tutkimuksen rakenteeseen.
Tutkielman keskeiset tulokset tulevat esiin kiintymyssuhteen havainnointina, vaikka kiintymyssuhde-sanaa ei juurikaan käytetä. Keskeinen arvioitava asia on lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Tulosten mukaan arvioitavat asiat kietoutuvat lapsen etuun, vuorovaikutukseen, lapsen kuulluksi tulemiseen ja sen kautta kiintymyssuhteen arviointiin.
Kiintymyssuhteiden merkitys ja arviointi nähdään tärkeäksi osa-alueeksi alku- ja palvelutarpeen arvioinneissa, vaikka arviointiajat haastavatkin työskentelyä. Sosiaalityöntekijöiden kokemusten mukaan kiintymyssuhteen merkitys voidaan ottaa puheeksi yhdelläkin tapaamisella, vaikka perheen tilanteesta olisi vain vähän tietoa eikä yhteistyösuhde vanhempien kanssa olisi vielä rakentunut.
Kiintymyssuhteeseen liittyvää tietämystä on enemmän pienten lasten kuin ala- ja yläkouluikäisten osalta. Jatkossa olisi hyvä huomioida työntekijöiden koulutusten kohdistaminen kiintymyssuhteen havaitsemiseen ja siihen, miten poikkeavuudet suhteissa näkyvät koulu- ja murrosikäisissä.
Tutkielman aineisto koostuu sosiaalityöntekijöiden yksilöhaastatteluista. Haastattelut on tehty keskisuuren kaupungin lapsiperhepalveluissa, alkuarviointi- ja perhesosiaalityön tiimeissä. Alkuarviointitiimi käsittelee saapuneita lastensuojeluilmoituksia ja yhteydenottoja sekä arvioi palvelutarpeen arvioinnin tarpeen. Perhesosiaalityön työntekijät puolestaan tekevät palvelutarpeen arvioinnin tarvittavassa laajuudessa. Lähestymistapa tutkielmaan on fenomenologis-hermeneuttinen; tutkielman analyysi pohjaa fenomenologis hermeneuttisen tutkimuksen rakenteeseen.
Tutkielman keskeiset tulokset tulevat esiin kiintymyssuhteen havainnointina, vaikka kiintymyssuhde-sanaa ei juurikaan käytetä. Keskeinen arvioitava asia on lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Tulosten mukaan arvioitavat asiat kietoutuvat lapsen etuun, vuorovaikutukseen, lapsen kuulluksi tulemiseen ja sen kautta kiintymyssuhteen arviointiin.
Kiintymyssuhteiden merkitys ja arviointi nähdään tärkeäksi osa-alueeksi alku- ja palvelutarpeen arvioinneissa, vaikka arviointiajat haastavatkin työskentelyä. Sosiaalityöntekijöiden kokemusten mukaan kiintymyssuhteen merkitys voidaan ottaa puheeksi yhdelläkin tapaamisella, vaikka perheen tilanteesta olisi vain vähän tietoa eikä yhteistyösuhde vanhempien kanssa olisi vielä rakentunut.
Kiintymyssuhteeseen liittyvää tietämystä on enemmän pienten lasten kuin ala- ja yläkouluikäisten osalta. Jatkossa olisi hyvä huomioida työntekijöiden koulutusten kohdistaminen kiintymyssuhteen havaitsemiseen ja siihen, miten poikkeavuudet suhteissa näkyvät koulu- ja murrosikäisissä.