Ilmastolapsettomuutta ilmassa: Ilmastoahdistuksen yhteys lasten hankkimisen epäröintiin
Marttinen, Moona (2022)
Marttinen, Moona
2022
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210277951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210277951
Tiivistelmä
Ilmastokriisi voi aiheuttaa ihmisissä erilaisia reaktioita, kuten ahdistusta ja halua toimia ilmastonmuutoksen vaikutuksia lieventävästi esimerkiksi tekemällä ympäristöystävällisempiä elämänvalintoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko suomalaisilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla ilmastonmuutokseen liittyvät ajatukset ja tunteet yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin. Tutkimuskysymyksinä tarkasteltiin, olivatko 1) ilmastonmuutokseen liittyvän huolen määrä, 2) ilmastonmuutokseen liittyvät emootiot, 3) ilmastonmuutokseen ja valtionhallintojen ilmastotoimiin liittyvät ajatukset ja uskomukset sekä 4) ikä tai sukupuoli yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin ilmastonmuutoksen vuoksi. Aiemman tutkimuksen perusteella hypoteesit olivat, että 1) suurempi määrä koettua huolta ilmastonmuutoksesta on yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin, 2) ilmastonmuutokseen liittyvät negatiiviset tunteet ovat yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin, 3) tulevaisuuteen liittyvät negatiiviset ajatukset ovat yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin, ja positiiviset ajatukset tulevaisuuteen liittyen ovat negatiivisesti yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin sekä 4) nuoremmilla vastaajilla lasten hankkimisen epäröinti on yleisempää kuin vanhemmilla vastaajilla ja että sukupuolten välillä vastauksissa ei ole eroa.
Tutkimus oli osa laajempaa globaalia tutkimusta, jonka tavoitteena oli kartoittaa nuorten ilmastotunteita ja näkemyksiä hallitusten ilmastotoimista. Tutkimuksen aineistona oli 1000 16–25-vuotiaan suomalaisen otos, joiden ilmastonmuutokseen liittyviä kokemuksia kartoitettiin 8 laajaa kysymystä sisältäneellä mittarilla. Ilmastonmuutoshuolen ja iän välistä yhteyttä tarkasteltiin korrelaatiokertoimilla sekä varianssianalyysillä. Ilmastonmuutoshuolen eroja eri sukupuolien vastauksissa tarkasteltiin t-testillä. Keskiarvotarkastelujen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin muuttujien välisiä yhteyksiä ristiintaulukoinnilla ja χ2-testillä.
Päätulokset olivat, että ilmastonmuutokseen liittyvän huolen määrä, ilmastonmuutosta kohtaan koetut negatiiviset tunteet ja ajatukset sekä hallituksen ilmastotoimiin liittyvät negatiiviset uskomukset olivat yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin. 42 % vastaajista raportoi epäröivänsä lasten hankkimista ilmastonmuutoksen vuoksi. Nuoremmat vastaajat epäröivät lasten hankkimista enemmän verrattuna vanhimpaan vastaajaluokkaan (24–25-vuotiaat). Hypoteesin vastaisesti tutkimuksessa havaittiin sukupuolten välinen ero: naiset epäröivät lasten hankkimista miehiä enemmän ilmastonmuutoksen vuoksi. Lisäksi havaittiin, että ilmastonmuutokseen tai hallitusten ilmastotoimiin liittyvät positiiviset tunteet tai positiiviset ajatukset eivät olleet yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin.
Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että ilmastonmuutokseen liittyvät syyt saavat suomalaiset nuoret epäröimään lasten hankkimista ja että ilmastonmuutokseen liittyvät negatiiviset emootiot ja ajatukset ovat yhteydessä epäröintiin. Tutkimus tarjoaa myös arvokasta tietoa siitä, millaisia tunteita ja ajatuksia nuorten ilmastoahdistukseen liittyy. Ympäristökysymyksiin liittyvät asiat voivat olla merkittävä tekijä nuorten psyykkisessä hyvinvoinnissa, ja ilmastohuolella näyttää olevan laajoja ja huomattavia vaikutuksia nuorten toimintakykyyn ja tulevaisuudennäkymiin. Kliinisessä työssä sekä nuorten ohjaamis- sekä neuvontatyössä olisi hyödyllistä huomioida ympäristökysymykset ja tunnistaa niiden moninaiset vaikutukset nuorten hyvinvointiin. Tärkeää on, ettei ilmastoahdistusta ja sen vaikutuksia väheksytä, vaan että nuoria kuullaan ja että heidän huolensa otetaan tosissaan.
Tutkimus oli osa laajempaa globaalia tutkimusta, jonka tavoitteena oli kartoittaa nuorten ilmastotunteita ja näkemyksiä hallitusten ilmastotoimista. Tutkimuksen aineistona oli 1000 16–25-vuotiaan suomalaisen otos, joiden ilmastonmuutokseen liittyviä kokemuksia kartoitettiin 8 laajaa kysymystä sisältäneellä mittarilla. Ilmastonmuutoshuolen ja iän välistä yhteyttä tarkasteltiin korrelaatiokertoimilla sekä varianssianalyysillä. Ilmastonmuutoshuolen eroja eri sukupuolien vastauksissa tarkasteltiin t-testillä. Keskiarvotarkastelujen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin muuttujien välisiä yhteyksiä ristiintaulukoinnilla ja χ2-testillä.
Päätulokset olivat, että ilmastonmuutokseen liittyvän huolen määrä, ilmastonmuutosta kohtaan koetut negatiiviset tunteet ja ajatukset sekä hallituksen ilmastotoimiin liittyvät negatiiviset uskomukset olivat yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin. 42 % vastaajista raportoi epäröivänsä lasten hankkimista ilmastonmuutoksen vuoksi. Nuoremmat vastaajat epäröivät lasten hankkimista enemmän verrattuna vanhimpaan vastaajaluokkaan (24–25-vuotiaat). Hypoteesin vastaisesti tutkimuksessa havaittiin sukupuolten välinen ero: naiset epäröivät lasten hankkimista miehiä enemmän ilmastonmuutoksen vuoksi. Lisäksi havaittiin, että ilmastonmuutokseen tai hallitusten ilmastotoimiin liittyvät positiiviset tunteet tai positiiviset ajatukset eivät olleet yhteydessä lasten hankkimisen epäröintiin.
Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että ilmastonmuutokseen liittyvät syyt saavat suomalaiset nuoret epäröimään lasten hankkimista ja että ilmastonmuutokseen liittyvät negatiiviset emootiot ja ajatukset ovat yhteydessä epäröintiin. Tutkimus tarjoaa myös arvokasta tietoa siitä, millaisia tunteita ja ajatuksia nuorten ilmastoahdistukseen liittyy. Ympäristökysymyksiin liittyvät asiat voivat olla merkittävä tekijä nuorten psyykkisessä hyvinvoinnissa, ja ilmastohuolella näyttää olevan laajoja ja huomattavia vaikutuksia nuorten toimintakykyyn ja tulevaisuudennäkymiin. Kliinisessä työssä sekä nuorten ohjaamis- sekä neuvontatyössä olisi hyödyllistä huomioida ympäristökysymykset ja tunnistaa niiden moninaiset vaikutukset nuorten hyvinvointiin. Tärkeää on, ettei ilmastoahdistusta ja sen vaikutuksia väheksytä, vaan että nuoria kuullaan ja että heidän huolensa otetaan tosissaan.