Ensimmäinen aalto : Kuvajournalistiset representaatiot Helsingin Sanomien koronauutisoinnissa
Nurmi, Sami (2022)
Nurmi, Sami
2022
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210267905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210267905
Tiivistelmä
Pyrin tässä pro gradu -tutkielmassa tekemään johtopäätöksiä siitä, kuinka uutiskuvien representaatiot rakentavat ja heijastavat todellisuutta koronapandemian ensimmäisestä aallosta. Tarkoituksena on selvittää, minkälaisia visuaalisia järjestyksiä pandemian aikaisessa päivittäisjournalismissa esiintyy.
Tutkielmassa avataan pandemian aikaiseen uutisointiin visuaalisen tulokulman lisäksi heijastuspintaa siihen, miksi tiedotusvälineet toimivat siten kuin toimivat, ja mitkä toimitusten tai esimerkiksi terveydenhuollon toimijoiden tietoiset ja tiedostamattomat valinnat vaikuttavat siihen, mitä mediassa näytetään ja mitä ei. Peilaan pandemian aikaista viestintää yleisiin journalistisiin käytäntöihin, terveysviestintään sekä aikaisempiin poikkeuksellisissa olosuhteissa tehtyihin uutissisältöihin.
Tutkimusmenetelmänä käytän valokuvan sisällönanalyysia, jonka avulla pyrin erittelemään aineistosta huomioita sekä tyypillisiä toistuvuuksia. Tutkimusaineistoksi olen kerännyt 110 uutiskuvaa Helsingin Sanomien helmikuun ja kesäkuun välisenä aikana ilmestyneistä numeroista. Tutkielma on yhdistelmä määrällistä ja laadullista tutkimusta, jossa karkeat johtopäätökset tehdään erittelemällä sisältöä suuresta valokuva-aineistosta, jonka pohjalta nousevista havainnoista tehdään lopuksi yksittäisiä laadullisia analyyseja.
Tulosten ja analyysin myötä ilmeni, että representaatiot ovat merkittäviltä osin varsin tavanomaisia henkilökuvia, eivätkä pandemialle omaleimaiset visuaaliset piirteet nouse representaatioissa esille kuin harvakseltaan. Koronaviruksen läsnäolo yhteiskunnassa välittyy näissä tapauksissa lähinnä suojautumisena. Koronatautiin sairastumisen osalta representaatiot varovat rakentamasta synkkää kuvaa. Representaatioiden yleis- ilmettä voi kuitenkin kuvata melko universaaliksi.
Tutkielmassa avataan pandemian aikaiseen uutisointiin visuaalisen tulokulman lisäksi heijastuspintaa siihen, miksi tiedotusvälineet toimivat siten kuin toimivat, ja mitkä toimitusten tai esimerkiksi terveydenhuollon toimijoiden tietoiset ja tiedostamattomat valinnat vaikuttavat siihen, mitä mediassa näytetään ja mitä ei. Peilaan pandemian aikaista viestintää yleisiin journalistisiin käytäntöihin, terveysviestintään sekä aikaisempiin poikkeuksellisissa olosuhteissa tehtyihin uutissisältöihin.
Tutkimusmenetelmänä käytän valokuvan sisällönanalyysia, jonka avulla pyrin erittelemään aineistosta huomioita sekä tyypillisiä toistuvuuksia. Tutkimusaineistoksi olen kerännyt 110 uutiskuvaa Helsingin Sanomien helmikuun ja kesäkuun välisenä aikana ilmestyneistä numeroista. Tutkielma on yhdistelmä määrällistä ja laadullista tutkimusta, jossa karkeat johtopäätökset tehdään erittelemällä sisältöä suuresta valokuva-aineistosta, jonka pohjalta nousevista havainnoista tehdään lopuksi yksittäisiä laadullisia analyyseja.
Tulosten ja analyysin myötä ilmeni, että representaatiot ovat merkittäviltä osin varsin tavanomaisia henkilökuvia, eivätkä pandemialle omaleimaiset visuaaliset piirteet nouse representaatioissa esille kuin harvakseltaan. Koronaviruksen läsnäolo yhteiskunnassa välittyy näissä tapauksissa lähinnä suojautumisena. Koronatautiin sairastumisen osalta representaatiot varovat rakentamasta synkkää kuvaa. Representaatioiden yleis- ilmettä voi kuitenkin kuvata melko universaaliksi.