Narrow Bandgap (0.7–0.9 eV) Dilute Nitride Materials for Advanced Multijunction Solar Cells
Isoaho, Riku (2022)
Isoaho, Riku
Tampere University
2022
Tekniikan ja luonnontieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2633-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2633-3
Tiivistelmä
Aurinkosähköllä on merkittävä rooli maailmanlaajuisessa siirtymässä kohti kestävää energiantuotantoa, sillä aurinkopaneelit tuottavat vihreää sähköä suoraan auringonvalosta. Yksi aurinkosähkön avainteknologioista on III–V puolijohteisiin perustuvat moniliitosaurinkokennot, joiden avulla on saavutettu korkeimmat hyötysuhteet sekä maanpäällisessä energiantuotannossa että avaruussovelluksissa. Moniliitosaurinkokennoilla onkin saavutettu jopa 47,6 %:n hyötysuhde käyttäen keskitettyä valoa, mutta ponnisteluista huolimatta 50 %:n rajaa ei ole vielä saavutettu. Näin korkeiden hyötysuhteiden saavuttaminen edellyttää auringon spektrin erittäin tehokasta hyödyntämistä, mikä käytännössä vaatii viiden tai useamman liitoksen käyttämistä rakenteissa, mikä puolestaan edellyttää uusien alikennojen ja materiaalien kehitystyötä. Etenkin hilasovitettuja moniliitoskennoja ajatellen uusien materiaalien kehittäminen on tärkeää hilasovitettujen materiaalien määrän rajallisuuden vuoksi. Tämä väitöskirjatyö keskittyy hilasovitettujen kapean energia-aukon omaavien laimeiden typpiyhdisteiden ja niihin pohjautuvien moniliitosaurinkokennojen kehitykseen, viimekädessä tähdäten 50 %:n hyötysuhteen saavuttamiseen.
Ensimmäisenä askeleena kohti tätä tavoitetta kehitettiin neliliitosaurinkokennoja, jotka sisältävät kaksi laimeisiin typpiyhdisteisiin perustuvaa alikennoa. Näissä rakenteissa pohjaliitoksen energia-aukkoa siirrettiin kohti 0,9 eV:n energiaa. Kokeellisilla neliliitoskennoilla saavutettiin 39 %:n hyötysuhde keskitetyn valon alla. Lisäkehitystyöllä kyseisillä rakenteilla olisi mahdollista saavuttaa yli 46 % hyötysuhde.
Merkittävä osa tämän väitöskirjan kokeellisesta työstä liittyi 6–8 % typpeä sisältävien kapean energia-aukon GaInNAsSb-alikennojen valmistukseen, joiden avulla voidaan paremmin kattaa energiakaista germaniumin ja vakiintuneiden hilasovitettujen materiaalien välillä. Tässä työssä esitellään kehitystyötä ensimmäisistä kapean energia-aukon GaInNAsSb-liitoksista kohti korkean suorituskyvyn alikennoja rakenteellisten ja valmistusteknisten kehitysaskelten avulla. Kapean energia-aukon (0,8 eV) GaInNAsSb-kennojen toiminnassa saatiin aikaan merkittäviä parannuksia takapeilin avulla sekä molekyylisuihkuepitaksia-prosessin optimoinnilla. Parhailla työssä esitetyllä kapean energia-aukon alikennolla onkin mahdollista saavuttaa virtasovitus seuraavan sukupolven moniliitoskennoissa, joiden avulla yli 50 %:n hyötysuhde voitaisiin saavuttaa.
Ensimmäisenä askeleena kohti tätä tavoitetta kehitettiin neliliitosaurinkokennoja, jotka sisältävät kaksi laimeisiin typpiyhdisteisiin perustuvaa alikennoa. Näissä rakenteissa pohjaliitoksen energia-aukkoa siirrettiin kohti 0,9 eV:n energiaa. Kokeellisilla neliliitoskennoilla saavutettiin 39 %:n hyötysuhde keskitetyn valon alla. Lisäkehitystyöllä kyseisillä rakenteilla olisi mahdollista saavuttaa yli 46 % hyötysuhde.
Merkittävä osa tämän väitöskirjan kokeellisesta työstä liittyi 6–8 % typpeä sisältävien kapean energia-aukon GaInNAsSb-alikennojen valmistukseen, joiden avulla voidaan paremmin kattaa energiakaista germaniumin ja vakiintuneiden hilasovitettujen materiaalien välillä. Tässä työssä esitellään kehitystyötä ensimmäisistä kapean energia-aukon GaInNAsSb-liitoksista kohti korkean suorituskyvyn alikennoja rakenteellisten ja valmistusteknisten kehitysaskelten avulla. Kapean energia-aukon (0,8 eV) GaInNAsSb-kennojen toiminnassa saatiin aikaan merkittäviä parannuksia takapeilin avulla sekä molekyylisuihkuepitaksia-prosessin optimoinnilla. Parhailla työssä esitetyllä kapean energia-aukon alikennolla onkin mahdollista saavuttaa virtasovitus seuraavan sukupolven moniliitoskennoissa, joiden avulla yli 50 %:n hyötysuhde voitaisiin saavuttaa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4966]