”Suomen kieli kuulostaa lempeältä – sitä on mukava kuunnella” : Japanilaisten aikuisten suomenopiskelijoiden käsityksiä suomen kielestä ja Suomesta
Karvonen, Linda (2022)
Karvonen, Linda
2022
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210267924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210267924
Tiivistelmä
Tässä pro-gradu tutkielmassa tarkastellaan japanilaisten aikuisten suomi vieraana kielenä -opiskelijoiden käsityksiä suomen kielestä ja Suomesta maana. Tutkimuksen aineistona toimii puolistrukturoidut teemahaastattelut, jotka toteutettiin Japanissa vuonna 2020. Vieraiden kielten opiskelu näyttää vähentyvän maailmanlaajuisesti englannin kielen toimiessa useimmiten lingua francana ihmisten välisessä viestinnässä. Japanin kansainvälistymispolitiikkaa on kritisoitu siitä, että kansainvälistymisen lisäämisellä Japanissa tarkoitetaan lähinnä englannin kielen aseman vahvistamista, minkä vuoksi ’kansainvälistyminen’ tapahtuu muiden kielten kustannuksella. On todettu, että japanilaisten motivaatio oppia uusia vieraita kieliä englannin lisäksi on laskussa. Sama ilmiö huolestuttaa myös Suomessa. Samaan aikaan Japanissa on havaittu ilmiö, jossa ihannoidaan pohjoismaalaista elämäntapaa ja tutkimusten mukaan suurimmalla osalla japanilaisista on positiivinen mielikuva Suomesta. Tästä huolimatta Japanissa suomea opiskelevia on tutkittu hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä eli mielikuvia ja uskomuksia japanilaiset aikuisopiskelijat liittävät suomen kieleen, ja miten nämä käsitykset ovat yhteydessä käsityksiin Suomesta maana. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten nämä käsitykset ovat yhteydessä opiskelijoiden identiteettiin.
Tutkimus pohjaa soveltavan kielentutkimuksen traditioon ja tutkii kieli-ideologioita kontekstuaalisena ilmiönä. Suomen kielen alalta kieli-ideologista tutkimusta on vielä kohtuullisen vähän, mutta se on kasvava tutkimussuuntaus. Kielikäsitykset ovat osa kieli-ideologista tutkimusta. Tässä tutkimuksessa otetaan huomioon tutkimuksen toteuttamisen konteksti, ja on oletettavaa, että japanilaisten kielikäsityksiin ja maamielikuviin vaikuttavat ajankohtainen sosiopoliittinen konteksti. Analyysi perustuu seitsemään haastatteluun, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimus osoittaa, että japanilaisilla on hyvin samankaltaisia syitä opiskella suomea kuin suomalaisilla on opiskella japania. Suomen kieli koetaan läheiseksi ja esteettisesti miellyttäväksi. Suomen kieleen liittyy sekä affektiivisia että kognitiivisia elementtejä. Kielenopiskelu on monille henkilökohtainen taival, ja suomen kielen parissa koetuista haasteista huolimatta opiskelu on opiskelijoille itselleen hyvin merkityksellistä. Tämän tutkimuksen tulokset japanilaisten Suomi-kuvasta ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa: Suomi-kuvassa yhdistyvät erilaiset suomalaiset kulttuurituotteet kuten Marimekko ja Muumit, suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo ja suomalaisuuteen liitetyt erityispiirteet.
Tutkimus pohjaa soveltavan kielentutkimuksen traditioon ja tutkii kieli-ideologioita kontekstuaalisena ilmiönä. Suomen kielen alalta kieli-ideologista tutkimusta on vielä kohtuullisen vähän, mutta se on kasvava tutkimussuuntaus. Kielikäsitykset ovat osa kieli-ideologista tutkimusta. Tässä tutkimuksessa otetaan huomioon tutkimuksen toteuttamisen konteksti, ja on oletettavaa, että japanilaisten kielikäsityksiin ja maamielikuviin vaikuttavat ajankohtainen sosiopoliittinen konteksti. Analyysi perustuu seitsemään haastatteluun, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimus osoittaa, että japanilaisilla on hyvin samankaltaisia syitä opiskella suomea kuin suomalaisilla on opiskella japania. Suomen kieli koetaan läheiseksi ja esteettisesti miellyttäväksi. Suomen kieleen liittyy sekä affektiivisia että kognitiivisia elementtejä. Kielenopiskelu on monille henkilökohtainen taival, ja suomen kielen parissa koetuista haasteista huolimatta opiskelu on opiskelijoille itselleen hyvin merkityksellistä. Tämän tutkimuksen tulokset japanilaisten Suomi-kuvasta ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa: Suomi-kuvassa yhdistyvät erilaiset suomalaiset kulttuurituotteet kuten Marimekko ja Muumit, suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo ja suomalaisuuteen liitetyt erityispiirteet.