Taidekäsitys kuvajournalismissa
Krank, Arja (2022)
Krank, Arja
2022
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210267917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210267917
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee taidekäsitystä kuvajournalismissa. Tarkoituksenani on tutkia, millainen on kuvajournalistien taidekäsitys: millainen taidekäsitys kuvajournalistien puheessa muotoutuu ja mistä heidän taidekäsityksensä on peräisin. Tutkin myös, miten kuvajournalistit suhtautuvat taiteeseen omassa työssään: mitä taide heille työssä tarkoittaa ja millaiset asiat kannustavat tai estävät taiteellista ilmaisua kuvajournalistisessa työssä.
Työn teoriaosuudessa käyn läpi taidekäsityksiä ja kuvajournalismia käsittelevää kirjallisuutta. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla harkinnanvaraisella otoksella valittuja kuvajournalisteja. Tutkittavat ovat alle 40-vuotiaita ja edustavat mahdollisimman tasapuolisesti sekä nais- että miesoletettuja, freelancer-yrittäjiä ja työsuhteisia. Teemahaastatteluin kerättyä tutkimusaineistoani analysoin ja tulkitsen teemoitellen.
Kuvajournalistien mielestä taidetta on se, millaiseksi itse kukin taiteen kokee (yksilöllinen taidekäsitys). Taidetta on myös teos, jonka tekijä on tehnyt tarkoituksenaan tuottaa taidetta (intentionaalinen taideteoria) tai joka esitetään esimerkiksi taidemuseossa tai -galleriassa (institutionaalinen taideteoria). Taiteesta puhutaan kuvajournalistisissa keskusteluissa vain jonkin verran. Keskusteluissa taide- sana sisältää myös negatiivisia latauksia. Monet haastateltavat kokivat taide-sanan liian laveana ja puhuivat mieluummin omanlaisesta tekemisestä: tekijyydestä. Haastateltavien taidekäsitys on syntynyt lapsuudenkodin piirissä, koulussa, median vaikutuksessa tai ammatissa työskennellessä.
Kuvajournalistit kokivat työssään tarvetta toteuttaa tekijyyttään: omaa ääntä, arvoja ja valintoja. Tekijyyden nähtiin sisältävän taiteen aspekteja: luovaa intuitiota ja tunnistettavan tyylin tai brändin. Jokunen haastatelluista koki tekevänsä taiteellista työtä ja saavansa siihen myös kannustusta. Freelancerit kokivat, että eivät saa kannustusta ja välttämättä tekijyytensä mukaisia kuvia läpi toimitusprosesseissa.
Kuvajournalistit toimivat kuvajournalistisen kulttuurin osana, muokkaavat siinä omia taidekäsityksiään ja työskentelevät kulttuurin ehdoilla. Kuvajournalistit kokivat ajan ja rahan olevan taiteellisen työn tekemisen esteinä. Ajan puute liittyi hektisiin toimitusrutiineihin, rahan puute toimitusorganisaation ylemmissä kerroksissa tehtyihin taloudellisiin päätöksiin.
Työn teoriaosuudessa käyn läpi taidekäsityksiä ja kuvajournalismia käsittelevää kirjallisuutta. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla harkinnanvaraisella otoksella valittuja kuvajournalisteja. Tutkittavat ovat alle 40-vuotiaita ja edustavat mahdollisimman tasapuolisesti sekä nais- että miesoletettuja, freelancer-yrittäjiä ja työsuhteisia. Teemahaastatteluin kerättyä tutkimusaineistoani analysoin ja tulkitsen teemoitellen.
Kuvajournalistien mielestä taidetta on se, millaiseksi itse kukin taiteen kokee (yksilöllinen taidekäsitys). Taidetta on myös teos, jonka tekijä on tehnyt tarkoituksenaan tuottaa taidetta (intentionaalinen taideteoria) tai joka esitetään esimerkiksi taidemuseossa tai -galleriassa (institutionaalinen taideteoria). Taiteesta puhutaan kuvajournalistisissa keskusteluissa vain jonkin verran. Keskusteluissa taide- sana sisältää myös negatiivisia latauksia. Monet haastateltavat kokivat taide-sanan liian laveana ja puhuivat mieluummin omanlaisesta tekemisestä: tekijyydestä. Haastateltavien taidekäsitys on syntynyt lapsuudenkodin piirissä, koulussa, median vaikutuksessa tai ammatissa työskennellessä.
Kuvajournalistit kokivat työssään tarvetta toteuttaa tekijyyttään: omaa ääntä, arvoja ja valintoja. Tekijyyden nähtiin sisältävän taiteen aspekteja: luovaa intuitiota ja tunnistettavan tyylin tai brändin. Jokunen haastatelluista koki tekevänsä taiteellista työtä ja saavansa siihen myös kannustusta. Freelancerit kokivat, että eivät saa kannustusta ja välttämättä tekijyytensä mukaisia kuvia läpi toimitusprosesseissa.
Kuvajournalistit toimivat kuvajournalistisen kulttuurin osana, muokkaavat siinä omia taidekäsityksiään ja työskentelevät kulttuurin ehdoilla. Kuvajournalistit kokivat ajan ja rahan olevan taiteellisen työn tekemisen esteinä. Ajan puute liittyi hektisiin toimitusrutiineihin, rahan puute toimitusorganisaation ylemmissä kerroksissa tehtyihin taloudellisiin päätöksiin.