Laskentainformaation käytettävyys tulosyksikön talousraportoinnissa : Tapaustutkimuksena Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimialueen 4 talousraportointi
Tikkanen, Juuso (2022)
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210267914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210267914
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on selvitetty laskentainformaation käytettävyyttä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimialueen 4 talousraportoinnissa. Kyseessä on empiirinen tutkimus vähän tutkitusta aiheesta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla tulosyksikön talousraportoinnin käyttäjää ja tuottajaa. Tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin laskentainformaation hyödyntämiseen liittyvää kirjallisuutta sekä johdon talousraportointia oppikirjamateriaalin avulla. Laskentainformaation hyödyntämistä on tutkittu käyttäjien tarpeiden, käytettävyyden ja käytön näkökulmista.
Tutkimuksen tulosten mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiriin toimialueen 4 johdon talousraportointi on toteutettu pääasiassa kuukausittaisella talous- ja toimintaraportilla. Tutkimuksessa nousi esiin laskentainformaation käytettävyyden haasteita. Päähaasteita olivat toimintayksiköiden vähäinen osallistuminen raportointiin, taloustietämyksen puute käyttäjillä sekä vähäinen vuorovaikutus laskentainformaation käyttäjän ja tuottajan välillä raportin sisältöön liittyvissä asioissa.
Tulosten perusteella laskentainformaation ja talousraportoinnin tuottaman tiedon käytettävyyttä voitaisiin parantaa siten, että toimintayksiköt otettaisiin mukaan suunnitteluun, raportointiin ja ennustamiseen. Raportointiprosessi tulisi rakentaa siis siten, että toimintayksiköt kommentoivat ja ennustavat oman yksikkönsä taloutta ja toimintaa. Raportoinnin sisältöä tulisi parantaa raportoinnin käyttäjän ja tuottajan paremmalla vuoropuhelulla siitä, mitä halutaan seurata. Käyttäjiä tulisi kouluttaa laskentainformaation käyttöön ja lukutaitoon, jotta informaation hyödyntäminen ja kyky esittää toiveita informaation sisällöstä paranee.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin laskentainformaation hyödyntämiseen liittyvää kirjallisuutta sekä johdon talousraportointia oppikirjamateriaalin avulla. Laskentainformaation hyödyntämistä on tutkittu käyttäjien tarpeiden, käytettävyyden ja käytön näkökulmista.
Tutkimuksen tulosten mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiriin toimialueen 4 johdon talousraportointi on toteutettu pääasiassa kuukausittaisella talous- ja toimintaraportilla. Tutkimuksessa nousi esiin laskentainformaation käytettävyyden haasteita. Päähaasteita olivat toimintayksiköiden vähäinen osallistuminen raportointiin, taloustietämyksen puute käyttäjillä sekä vähäinen vuorovaikutus laskentainformaation käyttäjän ja tuottajan välillä raportin sisältöön liittyvissä asioissa.
Tulosten perusteella laskentainformaation ja talousraportoinnin tuottaman tiedon käytettävyyttä voitaisiin parantaa siten, että toimintayksiköt otettaisiin mukaan suunnitteluun, raportointiin ja ennustamiseen. Raportointiprosessi tulisi rakentaa siis siten, että toimintayksiköt kommentoivat ja ennustavat oman yksikkönsä taloutta ja toimintaa. Raportoinnin sisältöä tulisi parantaa raportoinnin käyttäjän ja tuottajan paremmalla vuoropuhelulla siitä, mitä halutaan seurata. Käyttäjiä tulisi kouluttaa laskentainformaation käyttöön ja lukutaitoon, jotta informaation hyödyntäminen ja kyky esittää toiveita informaation sisällöstä paranee.