Kuntien tilinpäätösraportointi standardisointipaineessa : Vuokravastuut kunnan vakavaraisuuden riskitekijänä

Abstract

Uusi julkisjohtaminen (New Public Management) on ohjannut julkista sektoria kohti uudistuksia viime vuosituhannen lopulta lähtien. Yritysmaailmasta tuotujen toimintatapojen on haluttu tehostavan byrokraattiseksi ja tehottomaksi koetun julkisen sektorin toimintaa. Kuntien tilinpäätösraportointi on toistaiseksi välttynyt kansainvälisiltä vaikutteilta. Viimeaikainen kehityssuunta on kuitenkin tuomassa kansainvälisen sääntelyn myös osaksi julkisen sektorin talousraportointia. Euroopan unionin talousalueen julkisten talouksien tilinpäätösraportointia halutaan harmonisoida yhteisillä tilinpäätösstandardeilla. European Public Sector Accounting Standards -standardit ovat suoriteperusteiset julkiselle sektorille suunnatut tilinpäätösstandardit. Tutkielma tarkastelee EPSAS-standardien vaikutusta vuokravastuiden tilinpäätösraportointiin suomalaisten kuntien vakavaraisuuden näkökulmasta.

EPSAS-standardit tulevat noudattelemaan jo olemassa olevia kansainvälisiä tilinpäätössäännöstöjä. Kansainväliset tilinpäätösstandardit perustuvat puiteasetuksille, joiden tarkoituksena on ohjata yksittäisten standardien sisältöä. Puiteasetuksen taustalla vaikuttavat erilaiset teoreettiset suuntaukset. Perinteisesti suomalaisten kuntien kirjanpito ja tilinpäätösraportointi on perustunut dynaamisempaan malliin, jossa korotuvat tilivelvollisuuden ja luotettavuuden periaatteet. Kansainvälinen sääntely edustaa tasekeskeisempää näkökulmaa, jossa tilinpäätössääntelyn tavoitteena on päätöksenteon tukeminen. Merkityksellisyyden käsite korostuu, sillä tavoitteen täyttäminen vaatii ajantasaista ja merkityksellistä tietoa. Harmonisointihankkeen seurauksena vuokravastuiden tilinpäätösraportoinnissa tullaan siirtymään käyttöoikeusomaisuusmalliin, joka tarkoittaa sitä, että vuokrausjärjestelyin hankitut omaisuuserät sekä niistä aiheutuvat vastuut tullaan tulevaisuudessa kirjaamaan kunnan taseeseen. Tutkielma tarkastelee tilinpäätöksissä tapahtuvia muutoksia omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaantuneisuuden ja lainakanta euroa/asukas -tunnuslukujen avulla. Tunnusluvut lasketaan sekä kunnan hyvän kirjanpitotavan että EPSAS-standardiluonnoksen mukaan. Eroavaisuuksien tilastollista merkitsevyyttä testataan Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä.

Vuokravastuiden tilinpäätösraportoinnin muutos vaikuttaa tilinpäätöksen antamaan kuvaan kunnan vakavaraisuudesta. Tutkielman tulokset paljastavat myös suomalaisten kuntien vakavaraisuuden heikon tilanteen. Vakavaraisuuden tunnusluvuilla mitattaessa tunnuslukujen arvo voidaan määritellä huolestuttavaksi tai heikoksi merkittävässä osassa kuntia sekä ennen että jälkeen standardiluonnoksen mukaisten oikaisujen. Kaikissa tutkielmaan valituissa tunnusluvuissa voidaan nähdä heikentymistä EPSAS-standardiluonnoksen mukaisten oikaisujen seurauksena. Tunnusluvuissa nähtiin kuitenkin keskimääräistä enemmän heikentymistä kunnissa, joissa tunnusluvun arvo oli jo keskimääräistä heikompi. EPSAS-standardien mukainen vuokravastuiden tilinpäätösraportointi näyttäisi antavan todenmukaisemman kuvan kuntien vakavaraisuudesta. Harmonisoinnin todellinen vaikutus tilinpäätösraportointiin voidaan kuitenkin nähdä pelkkiä kirjauskäytäntöjä laajempana muutoksena. Kuntien tilinpäätösraportointi näyttäisi harmonisointihankkeen seurauksena olevan siirtymässä dynaamisesta lähestymistavasta staattisempaan lähestymistapaan. Julkisella sektorilla tilinpäätösraportoinnin ensisijaisena tavoitteena on tilivelvollisuuden toteutumisen valvonta, joka vaatii tilinpäätösraportoinnilta ensisijaisesti luotettavuutta. Erilaisille arvioille perustuvat arvostusmenetelmät, jotka ovat staattisille suuntauksille tyypillisiä, heikentävät tilinpäätöksen luotettavuutta sillä ne lisäävät arviointivirheen ja puolueellisuuden riskiä. Dynaaminen lähestymistapa vastaa paremmin julkisen sektorin tarpeisiin kuin staattinen tasekeskeisempi lähestymistapa. Vuokravastuut on huomioitu vuonna 2019 voimaan tulleissa kriisikuntakriteereissä. Vuokravastuiden vaikutus huomioidaan ja on mahdollista huomioida kunnan talouden arvioinnissa riippumatta siitä, raportoidaanko niistä kunnan tilinpäätöksen liitetiedoissa vai taseessa. EPSAS-standardien tuomilla muutoksilla ei näin ollen ole olennaista vaikutusta kunnan vakavaraisuuden arviointiin.