Darstellung des Arbeitgeberimages in ausgewählten deutschen und finnischen Online-Stellenanzeigen : Eine kontrastive Textsortenanalyse
Rantanen, Pekka (2022)
Rantanen, Pekka
2022
Saksan kielen ja kulttuurin maisteriohjelma - Master's Programme in German Language and Culture
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210257832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210257832
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten saksalaiset ja suomalaiset yritykset asiakaspalvelun alalla luovat itselleen imagoa verkkotyöpaikkailmoituksillaan, miten teemoitus näkyy työpaikkailmoituksien tekstilajissa tyypillisesti sekä millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja makro- ja mikrotason tekstistruktuurissa on suomalaisten ja saksalaisten ilmoitusten välillä.
Tutkittava materiaali koostui viidestä saksalaisesta ja viidestä suomalaisesta verkkotyöpaikkailmoituksesta, joissa esitellyt työtehtävät sijoittuvat asiakaspalvelun alalle. Analyysimetodina käytettiin konstrastiivista tekstilajianalyysia. Analyysimetodin valinnan kautta pystyttiin verkkotyöpaikkailmoituksia vertailemaan sisällöisesti, rakenteellisesti sekä funktionaalisesti.
Tulokset osoittivat, että valitut saksalaiset ja suomalaiset yritykset pyrkivät luomaan imagoa yritykselle verkkotyöpaikkailmoituksissaan. Makrostruktuurielementtien tasolla saksalaiset ja suomalaiset verkkotyöpaikkailmoitukset noudattavat samanlaista rakennetta, mutta makrostruktuurien sijainti tekstissä erosi huomattavasti sekä yrityksien että kielten välillä. Saksalaiset verkkotyöpaikkailmoitukset käyttivät huomattavasti enemmän visuaalisia makrostruktuurielementtejä, kuten kuvia ja yrityksen logon kanssa yhtenevää värimaailmaa. Suomalaiset yritykset keskittyivät kuvaamaan perusteellisemmin työtehtäviä kuin yrityksiä.
Mikrostruktuuritasolla eroja löytyi käytetystä puhuttelutavasta. Saksalaiset yritykset käyttivät lukijasta formaalia puhuttelutapaa, kun taas Suomessa lukijaa tyypillisesti sinutellaan. Kaikissa verkkotyöpaikkailmoituksista yrityksestä puhuttaessa käytettiin pronomia me. Saksalaisissa verkkotyöpaikkailmoituksissa huomioitiin laajemmin sukupuolineutraali muotoilu etsittävään henkilöön viitatessa. Syy johtuu kielestä, sillä suomessa ei ole käytössä artikkeleita. Työpaikkojen suoritteet olivat kaikissa verkkotyöpaikkailmoituksissa toteutettu listoina. Saksalaisissa työpaikkailmoituksissa palkkaa ja erilaisia kannusteita tematisoitiin, mutta yksikään suomalainen yritys ei esitellyt palkkaukseen liittyviä rahallisia hyötyjä.
Tutkittava materiaali koostui viidestä saksalaisesta ja viidestä suomalaisesta verkkotyöpaikkailmoituksesta, joissa esitellyt työtehtävät sijoittuvat asiakaspalvelun alalle. Analyysimetodina käytettiin konstrastiivista tekstilajianalyysia. Analyysimetodin valinnan kautta pystyttiin verkkotyöpaikkailmoituksia vertailemaan sisällöisesti, rakenteellisesti sekä funktionaalisesti.
Tulokset osoittivat, että valitut saksalaiset ja suomalaiset yritykset pyrkivät luomaan imagoa yritykselle verkkotyöpaikkailmoituksissaan. Makrostruktuurielementtien tasolla saksalaiset ja suomalaiset verkkotyöpaikkailmoitukset noudattavat samanlaista rakennetta, mutta makrostruktuurien sijainti tekstissä erosi huomattavasti sekä yrityksien että kielten välillä. Saksalaiset verkkotyöpaikkailmoitukset käyttivät huomattavasti enemmän visuaalisia makrostruktuurielementtejä, kuten kuvia ja yrityksen logon kanssa yhtenevää värimaailmaa. Suomalaiset yritykset keskittyivät kuvaamaan perusteellisemmin työtehtäviä kuin yrityksiä.
Mikrostruktuuritasolla eroja löytyi käytetystä puhuttelutavasta. Saksalaiset yritykset käyttivät lukijasta formaalia puhuttelutapaa, kun taas Suomessa lukijaa tyypillisesti sinutellaan. Kaikissa verkkotyöpaikkailmoituksista yrityksestä puhuttaessa käytettiin pronomia me. Saksalaisissa verkkotyöpaikkailmoituksissa huomioitiin laajemmin sukupuolineutraali muotoilu etsittävään henkilöön viitatessa. Syy johtuu kielestä, sillä suomessa ei ole käytössä artikkeleita. Työpaikkojen suoritteet olivat kaikissa verkkotyöpaikkailmoituksissa toteutettu listoina. Saksalaisissa työpaikkailmoituksissa palkkaa ja erilaisia kannusteita tematisoitiin, mutta yksikään suomalainen yritys ei esitellyt palkkaukseen liittyviä rahallisia hyötyjä.