Luokanopettajien käsityksiä oppituntien aikaisesta fyysisestä aktiivisuudesta
Mälkiä, Peppi (2022)
Mälkiä, Peppi
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210257834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210257834
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien käsityksiä oppituntien aikaisesta fyysisestä aktiivisuudesta. Lisäksi tutkimus pyrki erittelemään opettajien fyysisesti aktiiviselle toiminnalle asettamia tavoitteita ja tavoitteiden täyttäneen toiminnan elementtejä. Tutkimuksella haluttiin ottaa osaa keskusteluun lasten lisääntyneestä liikkumattomuudesta, sillä koulu tavoittaa kaikki kunkin ikäluokan lapset.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja aineisto hankittiin teemahaastatteluin maaliskuussa 2022. Oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden taustakirjallisuus ja tutkimuksen tavoitteet ohjasivat haastattelun teemojen muodostumista.
Tutkimus pohjautuu fenomenografiseen lähestymistapaan. Aineiston analyysi noudatti fenomenografisen tutkimuksen analyysimenetelmää, jossa aineistosta etsitään merkitysyksiköitä ja niistä muodostetaan kuvauskategorioita. Tutkimuksen lopulliset tulokset esitettiin kuvauskategoriasysteemissä kategorioiden erityisten rajatapausten sekä hierarkkisten ja horisontaalisten suhteiden kautta.
Luokanopettajien käsitykset oppituntien aikaisesta fyysisestä aktiivisuudesta jakaantuivat kolmeen pääkuvauskategoriaan ja yhteen alakategoriaan. Jokainen kuvauskategoria sisälsi käsitysten vastakkaisasetelman, sillä opettajien käsitykset jakaantuivat voimakkaasti yhden kategorian sisällä. Opettajat käsittivät oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden ydinajatukseksi ohjatun fyysisen aktiivisuuden sekä lapsesta luontaisesti lähtevän liikkeen. Fyysisesti aktiivisen toiminnan luonteeseen liittyvät käsitykset jakautuivat oppisisältöön sidotun, suunnitelmallisen toiminnan sekä tilanteen mukaisen, oppisisältöön liittymättömän ja suunnittelemattoman toiminnan käsityksiin.
Opettajien fyysisen aktiivisuuden tavoitekäsitykset olivat energian purkaminen sekä vireystason nostaminen. Osa opettajista tavoittelivat oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella levottomuuden purkamista rauhoittumisen ja keskittymisen edistämiseksi, kun taas toiset opettajat käsittivät toiminnan tavoitteet energisoivaksi ja alhaista vireystasoa nostavaksi. Tavoitteiden täyttämisen ja toiminnan onnistumisen kannalta opettajien käsitykset jakautuivat toimintaa mahdollistaviin ja toimintaa haastaviin tekijöihin.
Tutkimukseen osallistuneet opettajat pitivät fyysisen aktiivisuuden teemoja tärkeänä osana koulutuskeskustelua, mutta toivoivat enemmän tukea ja täydennyskoulutusta fyysisesti aktiivisen toiminnan toteuttamiseen liittyen. Opettajat kokivat, että tulevaisuudessa fyysisen aktiivisuuden liittäminen osaksi koulun toimintakulttuuria vaatii koulun johdon ja koko henkilökunnan vankkaa yhteistyötä.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja aineisto hankittiin teemahaastatteluin maaliskuussa 2022. Oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden taustakirjallisuus ja tutkimuksen tavoitteet ohjasivat haastattelun teemojen muodostumista.
Tutkimus pohjautuu fenomenografiseen lähestymistapaan. Aineiston analyysi noudatti fenomenografisen tutkimuksen analyysimenetelmää, jossa aineistosta etsitään merkitysyksiköitä ja niistä muodostetaan kuvauskategorioita. Tutkimuksen lopulliset tulokset esitettiin kuvauskategoriasysteemissä kategorioiden erityisten rajatapausten sekä hierarkkisten ja horisontaalisten suhteiden kautta.
Luokanopettajien käsitykset oppituntien aikaisesta fyysisestä aktiivisuudesta jakaantuivat kolmeen pääkuvauskategoriaan ja yhteen alakategoriaan. Jokainen kuvauskategoria sisälsi käsitysten vastakkaisasetelman, sillä opettajien käsitykset jakaantuivat voimakkaasti yhden kategorian sisällä. Opettajat käsittivät oppituntien aikaisen fyysisen aktiivisuuden ydinajatukseksi ohjatun fyysisen aktiivisuuden sekä lapsesta luontaisesti lähtevän liikkeen. Fyysisesti aktiivisen toiminnan luonteeseen liittyvät käsitykset jakautuivat oppisisältöön sidotun, suunnitelmallisen toiminnan sekä tilanteen mukaisen, oppisisältöön liittymättömän ja suunnittelemattoman toiminnan käsityksiin.
Opettajien fyysisen aktiivisuuden tavoitekäsitykset olivat energian purkaminen sekä vireystason nostaminen. Osa opettajista tavoittelivat oppituntien aikaisella fyysisellä aktiivisuudella levottomuuden purkamista rauhoittumisen ja keskittymisen edistämiseksi, kun taas toiset opettajat käsittivät toiminnan tavoitteet energisoivaksi ja alhaista vireystasoa nostavaksi. Tavoitteiden täyttämisen ja toiminnan onnistumisen kannalta opettajien käsitykset jakautuivat toimintaa mahdollistaviin ja toimintaa haastaviin tekijöihin.
Tutkimukseen osallistuneet opettajat pitivät fyysisen aktiivisuuden teemoja tärkeänä osana koulutuskeskustelua, mutta toivoivat enemmän tukea ja täydennyskoulutusta fyysisesti aktiivisen toiminnan toteuttamiseen liittyen. Opettajat kokivat, että tulevaisuudessa fyysisen aktiivisuuden liittäminen osaksi koulun toimintakulttuuria vaatii koulun johdon ja koko henkilökunnan vankkaa yhteistyötä.