Kaapelitehdas toiminnallisuuden näkökulmasta
Saari, Kalle (2022)
Saari, Kalle
2022
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210257799
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210257799
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä tutkitaan Helsingin Kaapelitehtaan tilojen toiminnallisia ominaisuuksia uudessa käyttötarkoituksessaan kulttuurirakennuksena nykyajan suosituksiin ja vaatimuksiin vertaamalla. Selvitän lisäksi työssäni, mitkä tekijät ovat edesauttaneet Kaapelitehtaan käyttötarkoituksen muutosta ja toisaalta, millaisia haasteita siihen on liittynyt. Hyödynnän tutkimuksessani painettujen lähteiden lisäksi myös rakennushistoriallisia selvityksiä, RT-kortistoja sekä omia paikan päällä tekemiäni havaintoja. Rajaan tutkimukseni kohteiksi Merikaapelihallin, yleiset kulkuväylät sekä taiteilijoiden työtilat.
Työ jakautuu kolmeen osaan, joista kaikkia tarkastellaan käyttäjien näkökulmasta. Ensimmäiseksi tutustutaan alun perin Kaapelitehtaan toiminnasta vastanneen yrityksen historiaan ja uuden käyttötarkoituksen eri vaiheista 1990-luvun alusta tähän päivään. Sen jälkeen tutkin teollisuusrakennusten uudelleenkäyttöä ilmiönä sekä sen sisältämiä haasteita ja avaan käyttötarkoituksen muutokseen liittyviä käsitteitä. Lopuksi arvioin valikoitujen Kaapelitehtaan tilojen toiminnallisia ominaisuuksia vertaamalla niiden ominaisuuksia RT-kortistojen ohjeisiin. Tarkastelen tilojen ominaisuuksia myös pohja- ja leikkauspiirroksien avulla.
Kaapelitehtaan voidaan todeta noudattavan muunneltavuuden periaatteita, koska sinne on tehty taloteknisiä muutoksia kulttuurikäytön aikana. Muunneltavuutta ovat helpottaneet rakennustekniset ominaisuudet, kuten pilari-palkkirakenne sekä väljä tilamitoitus. Toisaalta julkisivut ovat suojeltuja eikä rakennuksen ulkopuolelle ole saanut tehdä muutoksia, mikä voidaan nähdä rajoittavana tekijänä, mutta toisaalta se on suojellut rakennuksen alkuperäistä ilmettä. Keskeistä on ollut mukautuvan uusiokäytön mukainen tilojen hyödyntäminen sellaisenaan ilman pintapuolisia ehostustöitä, jotka pahimmillaan pilaavat rakennusten alkuperäisen tunnelman.
Kaapelitehtaan käyttöaste on lähes aina ollut lähellä sataa prosenttia, mitä voidaan pitää joustavan tilasuunnittelun ja kulutusta kestävien materiaalien ansiona. Rakennus on tarjonnut käyttäjilleen huolettoman, matalan kynnyksen toimintaympäristön, jossa ei tarvitse pelätä pintojen sotkeentumista tai vuokrankorotusta.
Vaikka Merikaapelihalli onkin ehkä liian kapea ja pitkä, se kuitenkin on hyvin muunneltavissa eri tapahtumiin ja on täysin ainutlaatuinen tilana. Tehdaskäytön jälkien vaalimisen ansiosta Kaapelitehtaassa on onnistuttu luomaan aito ja kiehtovan rosoinen tunnelma, jota on mahdotonta saavuttaa uudisrakennuksissa.
Työ jakautuu kolmeen osaan, joista kaikkia tarkastellaan käyttäjien näkökulmasta. Ensimmäiseksi tutustutaan alun perin Kaapelitehtaan toiminnasta vastanneen yrityksen historiaan ja uuden käyttötarkoituksen eri vaiheista 1990-luvun alusta tähän päivään. Sen jälkeen tutkin teollisuusrakennusten uudelleenkäyttöä ilmiönä sekä sen sisältämiä haasteita ja avaan käyttötarkoituksen muutokseen liittyviä käsitteitä. Lopuksi arvioin valikoitujen Kaapelitehtaan tilojen toiminnallisia ominaisuuksia vertaamalla niiden ominaisuuksia RT-kortistojen ohjeisiin. Tarkastelen tilojen ominaisuuksia myös pohja- ja leikkauspiirroksien avulla.
Kaapelitehtaan voidaan todeta noudattavan muunneltavuuden periaatteita, koska sinne on tehty taloteknisiä muutoksia kulttuurikäytön aikana. Muunneltavuutta ovat helpottaneet rakennustekniset ominaisuudet, kuten pilari-palkkirakenne sekä väljä tilamitoitus. Toisaalta julkisivut ovat suojeltuja eikä rakennuksen ulkopuolelle ole saanut tehdä muutoksia, mikä voidaan nähdä rajoittavana tekijänä, mutta toisaalta se on suojellut rakennuksen alkuperäistä ilmettä. Keskeistä on ollut mukautuvan uusiokäytön mukainen tilojen hyödyntäminen sellaisenaan ilman pintapuolisia ehostustöitä, jotka pahimmillaan pilaavat rakennusten alkuperäisen tunnelman.
Kaapelitehtaan käyttöaste on lähes aina ollut lähellä sataa prosenttia, mitä voidaan pitää joustavan tilasuunnittelun ja kulutusta kestävien materiaalien ansiona. Rakennus on tarjonnut käyttäjilleen huolettoman, matalan kynnyksen toimintaympäristön, jossa ei tarvitse pelätä pintojen sotkeentumista tai vuokrankorotusta.
Vaikka Merikaapelihalli onkin ehkä liian kapea ja pitkä, se kuitenkin on hyvin muunneltavissa eri tapahtumiin ja on täysin ainutlaatuinen tilana. Tehdaskäytön jälkien vaalimisen ansiosta Kaapelitehtaassa on onnistuttu luomaan aito ja kiehtovan rosoinen tunnelma, jota on mahdotonta saavuttaa uudisrakennuksissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]