Tulkki ongelmanratkaisijana : Tulkin strategioita sukupuoleen tai erikoissanastoon liittyvissä ongelmatilanteissa
Saarenoja, Terhi (2022)
Saarenoja, Terhi
2022
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210257796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210257796
Tiivistelmä
Tulkkausta voidaan tarkastella prosessina ja erilaisia ongelmatilanteita voi syntyä kaikissa tulkkauksen vaiheissa. Ongelmat voivat liittyä tulkkausuorituksen valmisteluun, tulkkausprosessin ympärillä vaikuttaviin seikkoihin, esimerkiksi tekniikan toimintaan tai tulkkausprosessin jälkeisiin tapahtumiin. Kielten epäsymmetriaan liittyvät kysymykset ovat tulkkausprosessin aikaisia ongelmatilanteita. Tässä tutkimuksessa tutkitaan mitä strategioita tulkilla on mahdollista käyttää sukupuolen kääntämiseen ja erikoissanastoihin liittyvissä ongelmatilanteissa, sekä mitä ratkaisuja tulkit käytännöntilanteessa tekevät.
Tämän tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys on: Mitä strategioita tulkit käyttävät sukupuoleen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa ja miten tulkit ratkovat sukupuoleen liittyviä kysymyksiä tulkatessaan kielestä (suomi), jossa ei ole kieliopillista sukua, kieleen, jossa esiintyy kieliopillinen suku (venäjä). Toinen tutkimuskysymys on: Miten tulkki toimii törmätessään erikoissanastoon, jolla ei ole suoraa vastaavuutta kohdekielessä tai jota tulkki ei mahdollisesti tunne kohdekielellä.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan tulkkauksen prosessivaihemallin mukaisesti tulkin ongelmia sekä erilaisia tulkin strategioita. Aineistona tutkimuksessa on kaksi tulkkaussimulaatiota, joissa tulkattiin fiktiivinen puhe, joka sisälsi sekä sukupuoleen että erikoissanastoihin liittyviä ongelmia. Lisäksi tulkit haastateltiin tulkkauksen jälkeen. Tulkkina toisessa tulkkauksessa toimi opiskelijatulkki ja toisessa ammattitulkki. Tulkkaussimulaatiot suoritettiin Zoom-yhteyden välityksellä. Tutkimuskohteena oli tulkkauksen tulos ja metodina oli havainnoida lähdetekstin ja tulkkeen ekvivalenssia tiettyjen sanojen ja ilmaisujen osalta, sekä tulkin tekemiä ratkaisuja tulkkauksen ongelmakohdissa. Kumpikin tulkeista oli valmistautunut tulkkaukseen ja kumpikin teki muistiinpanoja. Kumpikaan tulkeista ei osannut ennakoida tulkattavassa puheessa eteen tullutta ongelmaa koskien sairaanhoitajan sukupuolta, vaan tulkit käyttivät puheessa feminiiniä muotoa. Sairaanhoitajan osoittauduttua mieheksi, kumpikaan tulkeista ei korjannut tulkkaustaan. Erikoistermien osalta kumpikin tulkeista pyrki yläkäsitteiden käyttöön, mutta vain ammattitulkki pystyi luomaan virheettömiä yläkäsitteitä.
Tutkimus osoittaa, että henkilöiden tai eläinten sukupuolen tulkkaamiseen liittyvät kysymykset voivat olla tulkeille ennalta-arvaamattomia. Siksi tulkkikoulutuksessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota sukupuolen kääntämiseen liittyviin kysymyksiin. Erikoistermien osalta tulkkien valmiudet näyttivät olevan paremmat ja tulkit selviytyivät niiden osalta tulkkauksissaan ihan hyvin. Tutkimuksen aihe on merkittävä, koska tutkimustulos voi antaa tulkeille välineitä selviytyä haastavista käytännön tilanteista. Jatkotutkimuksena voisi tutkia laajempaa aineistoa käytännön tulkkaustilanteista.
Tämän tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys on: Mitä strategioita tulkit käyttävät sukupuoleen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa ja miten tulkit ratkovat sukupuoleen liittyviä kysymyksiä tulkatessaan kielestä (suomi), jossa ei ole kieliopillista sukua, kieleen, jossa esiintyy kieliopillinen suku (venäjä). Toinen tutkimuskysymys on: Miten tulkki toimii törmätessään erikoissanastoon, jolla ei ole suoraa vastaavuutta kohdekielessä tai jota tulkki ei mahdollisesti tunne kohdekielellä.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan tulkkauksen prosessivaihemallin mukaisesti tulkin ongelmia sekä erilaisia tulkin strategioita. Aineistona tutkimuksessa on kaksi tulkkaussimulaatiota, joissa tulkattiin fiktiivinen puhe, joka sisälsi sekä sukupuoleen että erikoissanastoihin liittyviä ongelmia. Lisäksi tulkit haastateltiin tulkkauksen jälkeen. Tulkkina toisessa tulkkauksessa toimi opiskelijatulkki ja toisessa ammattitulkki. Tulkkaussimulaatiot suoritettiin Zoom-yhteyden välityksellä. Tutkimuskohteena oli tulkkauksen tulos ja metodina oli havainnoida lähdetekstin ja tulkkeen ekvivalenssia tiettyjen sanojen ja ilmaisujen osalta, sekä tulkin tekemiä ratkaisuja tulkkauksen ongelmakohdissa. Kumpikin tulkeista oli valmistautunut tulkkaukseen ja kumpikin teki muistiinpanoja. Kumpikaan tulkeista ei osannut ennakoida tulkattavassa puheessa eteen tullutta ongelmaa koskien sairaanhoitajan sukupuolta, vaan tulkit käyttivät puheessa feminiiniä muotoa. Sairaanhoitajan osoittauduttua mieheksi, kumpikaan tulkeista ei korjannut tulkkaustaan. Erikoistermien osalta kumpikin tulkeista pyrki yläkäsitteiden käyttöön, mutta vain ammattitulkki pystyi luomaan virheettömiä yläkäsitteitä.
Tutkimus osoittaa, että henkilöiden tai eläinten sukupuolen tulkkaamiseen liittyvät kysymykset voivat olla tulkeille ennalta-arvaamattomia. Siksi tulkkikoulutuksessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota sukupuolen kääntämiseen liittyviin kysymyksiin. Erikoistermien osalta tulkkien valmiudet näyttivät olevan paremmat ja tulkit selviytyivät niiden osalta tulkkauksissaan ihan hyvin. Tutkimuksen aihe on merkittävä, koska tutkimustulos voi antaa tulkeille välineitä selviytyä haastavista käytännön tilanteista. Jatkotutkimuksena voisi tutkia laajempaa aineistoa käytännön tulkkaustilanteista.