Huoltajien kokema kuormittuneisuus ja lapsen koulunkäynnin tukeminen etäkoulujakson aikana
Kitinoja, Emmi; Sandelin, Ansa (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210247771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210247771
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin perhetilanteeseen liittyvien taustatekijöiden yhteyttä huoltajan kokemaan kuormittuneisuuteen ja koulutehtävissä auttamiseen kevään 2020 koronapandemiasta johtuneen etäkoulujakson aikana. Valitut taustatekijät olivat kyselytutkimukseen vastanneen huoltajan koulutustausta, työtilanne sekä huoltajuussuhde (äiti/ isä/ muu huoltaja), perheen alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten määrä sekä perheen mahdollisen toisen huoltajan koulutustausta ja työtilanne. Lisäksi vertailtiin mahdollisia eroja yhden ja kahden huoltajan perheiden välillä. Kyselyn kohderyhmänä olivat huoltajat, joilla oli tarkasteluajankohtana vähintään yksi 1.-3.-luokkalainen huollettava (n=12 081).
Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen ja analyysit suoritettiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmaa käyttäen.Tutkimusmenetelminä käytettiin faktori- ja regressioanalyysia sekä luottamusvälien vertailua. Aineistona käytettiin osaa kyselyaineistosta, joka oli kerätty keväällä 2020 osana Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistä Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana -tutkimushanketta.
Tutkimuksen tulosten perusteella kyselytutkimukseen vastanneen huoltajan koulutustausta, huoltajuussuhde (äiti/ isä/ muu huoltaja) sekä työtilanne olivat yhteydessä huollettavan koulutehtävissä auttamisen määrään. Koulutehtävissä auttoivat enemmän matalasti koulutetut, muut huoltajat sekä huoltajat, jotka olivat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella. Koulutustaustan, työtilanteen, lasten määrän sekä koulutehtävissä auttamisen puolestaan todettiin olevan yhteydessä kuormittuneisuuden kokemukseen. Korkea koulutustaso, palkkatyössä käyminen, koulutehtävissä auttaminen sekä suurempi lasten määrä olivat yhteydessä suurempaan kuormittuneisuuden kokemukseen. Yhden ja kahden huoltajan perheiden kohdalla niin tehtävissä auttamisessa kuin kuormittuneisuuden kokemisessa ei löydetty suuria eroja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että erilaiset taustatekijät olivat perheen tilanteesta riippuen yhteydessä sekä huollettavan koulunkäynnin tukemiseen että huoltajan kokemaan kuormittuneisuuteen. Mahdollisten tulevien poikkeusjärjestelyiden suunnittelussa tulisi huomioida se, ettei kaikilla perheillä ole välttämättä tasapuolisia resursseja arjesta selviytymiseen ja lapsen etäkoulunkäynnin tukemiseen.
Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen ja analyysit suoritettiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmaa käyttäen.Tutkimusmenetelminä käytettiin faktori- ja regressioanalyysia sekä luottamusvälien vertailua. Aineistona käytettiin osaa kyselyaineistosta, joka oli kerätty keväällä 2020 osana Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistä Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana -tutkimushanketta.
Tutkimuksen tulosten perusteella kyselytutkimukseen vastanneen huoltajan koulutustausta, huoltajuussuhde (äiti/ isä/ muu huoltaja) sekä työtilanne olivat yhteydessä huollettavan koulutehtävissä auttamisen määrään. Koulutehtävissä auttoivat enemmän matalasti koulutetut, muut huoltajat sekä huoltajat, jotka olivat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella. Koulutustaustan, työtilanteen, lasten määrän sekä koulutehtävissä auttamisen puolestaan todettiin olevan yhteydessä kuormittuneisuuden kokemukseen. Korkea koulutustaso, palkkatyössä käyminen, koulutehtävissä auttaminen sekä suurempi lasten määrä olivat yhteydessä suurempaan kuormittuneisuuden kokemukseen. Yhden ja kahden huoltajan perheiden kohdalla niin tehtävissä auttamisessa kuin kuormittuneisuuden kokemisessa ei löydetty suuria eroja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että erilaiset taustatekijät olivat perheen tilanteesta riippuen yhteydessä sekä huollettavan koulunkäynnin tukemiseen että huoltajan kokemaan kuormittuneisuuteen. Mahdollisten tulevien poikkeusjärjestelyiden suunnittelussa tulisi huomioida se, ettei kaikilla perheillä ole välttämättä tasapuolisia resursseja arjesta selviytymiseen ja lapsen etäkoulunkäynnin tukemiseen.