Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokeman vähemmistöstressin yhteys mielenterveysongelmiin aikuisilla
Kokko, Maiju; Kärki, Anne (2022)
2022
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210247752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210247752
Tiivistelmä
Mielenterveysongelmat ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuosina. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat ennakkoluuloja, häirintää ja syrjintää vähemmistöasemansa takia. Heillä on suurentunut riski mielenterveyden häiriöihin koetun vähemmistöstressin vuoksi.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin identifioituvien aikuisten kokemaa vähemmistöstressiä ja siihen yhteydessä olevia mielenterveysongelmia. Tavoitteena on tuottaa tietoa tukemaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen mielenterveyttä edistävää toimintaa. Katsauksessa tuotetun tiedon avulla voidaan paremmin huomioida vähemmistöstressin yhteys sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen mielenterveysongelmiin ja vähentää terveyseroja LGBTIQ-ihmisten ja muun väestön välillä. Tutkimustehtävänä on kuvata sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokeman vähemmistöstressin yhteyttä mielenterveysongelmiin aikuisilla.
Tiedonhaku toteutettiin keväällä 2022 systemaattisesti CINAHL (Ebsco), Medline (Ovid) ja PsycInfo (Ovid) tietokannoista. Hakusanat määriteltiin käytettyjen tietokantojen asiasanastoja hyödyntäen. Hakusanoina käytettiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt (LGBTIQ), mielenterveysongelmat ja vähemmistöstressi alakäsitteineen sekä näiden synonyymit ja vastineet hyödyntäen hakusanojen katkaisua ja Boolen operaattoria. Vapaasanahaku on toteutettu kaikissa tietokannoissa samoja termejä käyttäen. Hakutuloksiksi saatiin yhteensä 498 tutkimusta kaikista kolmesta tietokannasta. Sisäänottokriteereinä olivat: tutkimuksen kohdistuminen aikuisiin ihmisiin eli iältään 18–64-vuotiaisiin henkilöihin ja vähemmistöstressin osallisuus tutkimusasetelmassa, vuonna 2017–2022 julkaistu vertaisarvioitu tutkimusartikkeli, kielenä englanti tai suomi, koko teksti saatavilla. Koko tekstin lukemisen perusteella kirjallisuuskatsaukseen valittiin 17 tutkimusta. Valittujen tutkimusten laadunarviointi toteutettiin JBI-instituutin laadunarviointikriteerejä käyttäen. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön kokema vähemmistöstressi lisäsi mielenterveysongelmia. Identiteetin salaaminen aiheutti vakavia mielenterveysongelmia ja lisäsi riskiä vähempiarvoisuuden kokemuksesta. Sisäistetyt haitalliset ajatusmallit lisäsivät vakavia mielenterveysongelmia ja riskiä sisäistettyyn itsesyrjintään. Ennakkoluulot ja asenteet sekä syrjintä lisäsivät selkeästi masennusoireita, ahdistuneisuutta ja aiheuttivat muita vakavia mielenterveysongelmia. Sen sijaan avoimuus omasta identiteetistä ja LGBTIQ- yhteisöltä saatu tuki kohensivat mielenterveyttä.
Vähemmistöstressiä on käsitelty runsaasti ulkomaisissa tutkimuksissa, mutta tutkittua tietoa vähemmistöstressin kokemuksista suomalaisessa yhteiskunnassa on vähän. Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön sisäisestä syrjinnästä tarvitaan lisää tietoa, sillä yhteisön tuki on tärkeä voimavara yhteisöön kuuluville ja suojaava tekijä vähemmistöstressin vaikutuksille.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin identifioituvien aikuisten kokemaa vähemmistöstressiä ja siihen yhteydessä olevia mielenterveysongelmia. Tavoitteena on tuottaa tietoa tukemaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen mielenterveyttä edistävää toimintaa. Katsauksessa tuotetun tiedon avulla voidaan paremmin huomioida vähemmistöstressin yhteys sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen mielenterveysongelmiin ja vähentää terveyseroja LGBTIQ-ihmisten ja muun väestön välillä. Tutkimustehtävänä on kuvata sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokeman vähemmistöstressin yhteyttä mielenterveysongelmiin aikuisilla.
Tiedonhaku toteutettiin keväällä 2022 systemaattisesti CINAHL (Ebsco), Medline (Ovid) ja PsycInfo (Ovid) tietokannoista. Hakusanat määriteltiin käytettyjen tietokantojen asiasanastoja hyödyntäen. Hakusanoina käytettiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt (LGBTIQ), mielenterveysongelmat ja vähemmistöstressi alakäsitteineen sekä näiden synonyymit ja vastineet hyödyntäen hakusanojen katkaisua ja Boolen operaattoria. Vapaasanahaku on toteutettu kaikissa tietokannoissa samoja termejä käyttäen. Hakutuloksiksi saatiin yhteensä 498 tutkimusta kaikista kolmesta tietokannasta. Sisäänottokriteereinä olivat: tutkimuksen kohdistuminen aikuisiin ihmisiin eli iältään 18–64-vuotiaisiin henkilöihin ja vähemmistöstressin osallisuus tutkimusasetelmassa, vuonna 2017–2022 julkaistu vertaisarvioitu tutkimusartikkeli, kielenä englanti tai suomi, koko teksti saatavilla. Koko tekstin lukemisen perusteella kirjallisuuskatsaukseen valittiin 17 tutkimusta. Valittujen tutkimusten laadunarviointi toteutettiin JBI-instituutin laadunarviointikriteerejä käyttäen. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön kokema vähemmistöstressi lisäsi mielenterveysongelmia. Identiteetin salaaminen aiheutti vakavia mielenterveysongelmia ja lisäsi riskiä vähempiarvoisuuden kokemuksesta. Sisäistetyt haitalliset ajatusmallit lisäsivät vakavia mielenterveysongelmia ja riskiä sisäistettyyn itsesyrjintään. Ennakkoluulot ja asenteet sekä syrjintä lisäsivät selkeästi masennusoireita, ahdistuneisuutta ja aiheuttivat muita vakavia mielenterveysongelmia. Sen sijaan avoimuus omasta identiteetistä ja LGBTIQ- yhteisöltä saatu tuki kohensivat mielenterveyttä.
Vähemmistöstressiä on käsitelty runsaasti ulkomaisissa tutkimuksissa, mutta tutkittua tietoa vähemmistöstressin kokemuksista suomalaisessa yhteiskunnassa on vähän. Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön sisäisestä syrjinnästä tarvitaan lisää tietoa, sillä yhteisön tuki on tärkeä voimavara yhteisöön kuuluville ja suojaava tekijä vähemmistöstressin vaikutuksille.