Prerequisites of a Client-centered Approach in Home Care Services for Older People : A Multiple Constituency Evaluation
Sanerma, Päivi (2022)
Sanerma, Päivi
Tampere University
2022
Terveystieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2594-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2594-7
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustana on ikäihmisten palvelujen tarjonnan lisääntyvä keskittyminen kotiin sekä kotihoidon asiakasmäärän voimakas kasvu. Ikäihmisten asuminen yhä kauemmin kotona sekä aktiivinen ja laadukas elämä ovat tärkeä sekä Suomen että EU:n vanhus- ja terveyspoliittinen tavoite. Kotihoidon palvelujen asiakaslähtöisyys on määritelty keskeiseksi palvelujen toteutuksen tavoitteeksi ja arvoperustaksi. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on tarve kehittää näyttöön perustuvaa kotihoidon asiakkaiden asiakaslähtöistä palvelua ja hoitoa sekä niiden arviointia.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa metasynteesi asiakaslähtöisyyden edellytyksistä kotihoidossa. Tavoitteena on tuottaa uutta hoitotieteellistä tietoa asiakaslähtöisten kotihoidon palveluista sekä niiden toteutuksen edellytyksistä. Tietoa voidaan hyödyntää kotihoidon arvioinnissa, kehittämisessä, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Lisäksi tutkimus tuottaa näyttöä erilaisten arviointimenetelmien käytöstä kotihoidon arvioinnissa.
Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa on käytetty monitahoarviointia, jossa asiakaslähtöisyyden edellytysten arviointinäkökulmina ovat olleet asiakkaiden, perheenjäsenten, kotihoidon henkilöstön ja palvelujohtajien arviointinäkökulmat kotihoidon palveluihin. Eri intressiryhmien arviointinäkökulmat on tuotettu käyttämällä tutkimusmenetelmänä sekä realistista arviointia (asiakkaat ja perheenjäsenet) että kehittävää arviointia (kotihoidon henkilöstö ja palveluesimiehet). Tutkimusaineisto kerättiin kotihoidon ammattilaisilta teemahaastatteluilla ja kehittävillä ja vuorovaikutteisilla pari- ja ryhmähaastatteluilla kehittämisprosessin aikana. Arviointituloksia on peilattu ajankohtaiseen kirjallisuuteen integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksessa käytetään käsitettä asiakaslähtöisyys (vrt. ihmiskeskeisyys), koska tutkimus rajautuu näkökulmaan, jossa ihmiset ovat asiakas- tai omaissuhteessa kotihoitoon tai työskentelevät kotihoidossa.
Tutkimuksen tuloksena tuotettiin kotihoidon keskeisten intressiryhmien arvioinnit asiakaslähtöisyyden edellytyksistä. Metasynteesissä syntyivät kategoriat kuvaamaan asiakaslähtöisyyden edellytyksiä kotihoidossa. Syntyneet tuloskategoriat ovat asiakkaan ja perheenjäsenten osallisuus ja osallistuminen, laaja moniammatillinen palvelujentarpeen arviointi, näyttöön perustuva palvelujen tarjoaminen, kotihoidon sähköisen toimintaympäristön käyttäminen, uudistetut palvelumallit ja teknologian hyödyntäminen, johtamisen uudistaminen sekä vuorovaikutteinen poliittinen päätöksenteko. Lisäksi tutkimuksessa syntyivät kotihoidon asiakaslähtöisyyden arviointikriteerit ja asiakaslähtöisyyden suositukset, jotka perustuvat syntyneisiin tuloskategorioihin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kotihoidon asiakaslähtöisiä palveluja ja toimintamalleja, arvioitaessa kotihoidon asiakaslähtöisyyttä sekä kehitettäessä sen arviointimenetelmiä, sekä koulutuksessa ja kotihoidon tutkimuksessa.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa metasynteesi asiakaslähtöisyyden edellytyksistä kotihoidossa. Tavoitteena on tuottaa uutta hoitotieteellistä tietoa asiakaslähtöisten kotihoidon palveluista sekä niiden toteutuksen edellytyksistä. Tietoa voidaan hyödyntää kotihoidon arvioinnissa, kehittämisessä, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Lisäksi tutkimus tuottaa näyttöä erilaisten arviointimenetelmien käytöstä kotihoidon arvioinnissa.
Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa on käytetty monitahoarviointia, jossa asiakaslähtöisyyden edellytysten arviointinäkökulmina ovat olleet asiakkaiden, perheenjäsenten, kotihoidon henkilöstön ja palvelujohtajien arviointinäkökulmat kotihoidon palveluihin. Eri intressiryhmien arviointinäkökulmat on tuotettu käyttämällä tutkimusmenetelmänä sekä realistista arviointia (asiakkaat ja perheenjäsenet) että kehittävää arviointia (kotihoidon henkilöstö ja palveluesimiehet). Tutkimusaineisto kerättiin kotihoidon ammattilaisilta teemahaastatteluilla ja kehittävillä ja vuorovaikutteisilla pari- ja ryhmähaastatteluilla kehittämisprosessin aikana. Arviointituloksia on peilattu ajankohtaiseen kirjallisuuteen integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksessa käytetään käsitettä asiakaslähtöisyys (vrt. ihmiskeskeisyys), koska tutkimus rajautuu näkökulmaan, jossa ihmiset ovat asiakas- tai omaissuhteessa kotihoitoon tai työskentelevät kotihoidossa.
Tutkimuksen tuloksena tuotettiin kotihoidon keskeisten intressiryhmien arvioinnit asiakaslähtöisyyden edellytyksistä. Metasynteesissä syntyivät kategoriat kuvaamaan asiakaslähtöisyyden edellytyksiä kotihoidossa. Syntyneet tuloskategoriat ovat asiakkaan ja perheenjäsenten osallisuus ja osallistuminen, laaja moniammatillinen palvelujentarpeen arviointi, näyttöön perustuva palvelujen tarjoaminen, kotihoidon sähköisen toimintaympäristön käyttäminen, uudistetut palvelumallit ja teknologian hyödyntäminen, johtamisen uudistaminen sekä vuorovaikutteinen poliittinen päätöksenteko. Lisäksi tutkimuksessa syntyivät kotihoidon asiakaslähtöisyyden arviointikriteerit ja asiakaslähtöisyyden suositukset, jotka perustuvat syntyneisiin tuloskategorioihin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kotihoidon asiakaslähtöisiä palveluja ja toimintamalleja, arvioitaessa kotihoidon asiakaslähtöisyyttä sekä kehitettäessä sen arviointimenetelmiä, sekä koulutuksessa ja kotihoidon tutkimuksessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]