"Kaikille yhteinen koulu" - vain jäävuoren huippu? : Inkluusion määrittelyn haasteellisuus
Helske, Tuula (2022)
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210227739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210227739
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten inkluusiota on määritelty kasvatustieteellisten tiedekuntien pro gradu -tutkielmissa ja väitöskirjoissa. Tutkielman aiheena inkluusio on hyvin ajankohtainen aihe, sillä Suomi on eri sopimuksilla sitoutunut toteuttamaan inkluusion periaatteita. Tällä hetkellä suomalaisissa kouluissa on meneillään kokeiluja, joissa toteutetaan inkluusiota ja sen toimivuutta. On tärkeä ymmärtää inkluusiota yhteydessä aikaan ja paikkaan. Koenkin tärkeäksi ensin määritellä inkluusion historiaa, ja sitä miten se on Suomeen tullut ja täällä kehittynyt tähän päivään. Tutkimuksellani pyrinkin selkeyttämään inkluusion määritelmää.
Toteutin tutkimukseni laadullisena teorialähtöisenä sisältöanalyysinä, johon keräsin aineiston eri suomalaisten korkeakoulujen tietoarkistoista. Aineistoksi valikoitui tuoreita, 2008–2022 välillä julkaistuja, kasvatustieteellisten tiedekuntien pro gradu -tutkielmia ja väitöskirjoja, jotka käsittelevät inkluusiota. Tutkimukseni keskittyi valikoituihin kahdeksaan tutkimukseen, joiden inkluusion määritelmää vertasin Göranssonin ja Nilholmin (2014) muodostamaan malliin inkluusion eri ulottuvuuksista. Ulottuvuudet etenevät hierarkkisesti alhaalta ylöspäin, yksittäisestä yleiseen.
Tulokset osoittivat, että inkluusion määrittely on haastavaa. Eri tutkimuksilla oli erilaisia määritelmiä inkluusiosta, joista kuitenkin löytyi yhtäläisyyksiä valitsemani mallin pohjalta. Tämän takia on tärkeää ymmärtää inkluusion moniulotteisuus. Pyrinkin vahvistamaan tällä tutkimuksella esitetyn mallin pitävyyttä. Mallin alimmat tasot, jotka koskevat yksilöiden oppimisen tukemista, korostuivat tutkimuksissa. Ylemmät tasot, jotka liittyvät yhteisön huomioimiseen ja luomiseen, tulivat myös esille. Näiden ulottuvuuksien hierarkkinen luonne, ei saanut merkittävää tukea tutkimukseni perusteella. Aineistokseni valikoituneet tutkimukset osoittivat myös jatkotutkimusaiheiden liittyvän inkluusion haasteelliseen luonteeseen.
Toteutin tutkimukseni laadullisena teorialähtöisenä sisältöanalyysinä, johon keräsin aineiston eri suomalaisten korkeakoulujen tietoarkistoista. Aineistoksi valikoitui tuoreita, 2008–2022 välillä julkaistuja, kasvatustieteellisten tiedekuntien pro gradu -tutkielmia ja väitöskirjoja, jotka käsittelevät inkluusiota. Tutkimukseni keskittyi valikoituihin kahdeksaan tutkimukseen, joiden inkluusion määritelmää vertasin Göranssonin ja Nilholmin (2014) muodostamaan malliin inkluusion eri ulottuvuuksista. Ulottuvuudet etenevät hierarkkisesti alhaalta ylöspäin, yksittäisestä yleiseen.
Tulokset osoittivat, että inkluusion määrittely on haastavaa. Eri tutkimuksilla oli erilaisia määritelmiä inkluusiosta, joista kuitenkin löytyi yhtäläisyyksiä valitsemani mallin pohjalta. Tämän takia on tärkeää ymmärtää inkluusion moniulotteisuus. Pyrinkin vahvistamaan tällä tutkimuksella esitetyn mallin pitävyyttä. Mallin alimmat tasot, jotka koskevat yksilöiden oppimisen tukemista, korostuivat tutkimuksissa. Ylemmät tasot, jotka liittyvät yhteisön huomioimiseen ja luomiseen, tulivat myös esille. Näiden ulottuvuuksien hierarkkinen luonne, ei saanut merkittävää tukea tutkimukseni perusteella. Aineistokseni valikoituneet tutkimukset osoittivat myös jatkotutkimusaiheiden liittyvän inkluusion haasteelliseen luonteeseen.