Kielitieto nuorten silmin : Lukiolaisten käsityksiä kielitiedosta, kieliopista ja näiden opiskelusta
Laine, Nerinda (2022)
2022
Suomen kielen maisteriohjelma - Master's Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210197703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210197703
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukiolaisten käsityksiä kielitiedosta ja kieliopista. Tarkoituksena oli saada selville, mitä nuoret ajattelevat kielitiedon sekä kieliopin olevan ja kuinka tärkeänä he näitä pitävät. Lisäksi tällä tutkimuksella haluttiin selvittää nuorten ajatuksia kieliopin opiskelusta sekä oppimisesta. Tämän tutkimuksen kautta haluttiin myös saada selville, millaisen opetuksen nuoret kokevat kieliopin opiskelussa toimivaksi. Keskustelut nuorten kielitiedon ja kieliopin hallitsemisesta ovat olleet esillä hyvin paljon viime vuosien aikana, mutta näihin liittyvää tutkimusta on Suomessa tehty kuitenkin melko vähän.
Tutkimukselle asetettuja tavoitteita lähdettiin saavuttamaan kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kautta pyrittiin selvittämään, kuinka opiskelijat määrittelevät kielitiedon sekä kieliopin käsitteitä. Toisella tutkimuskysymyksellä tavoiteltiin vastauksia siihen, millaisia ajatuksia kielitiedon ja kieliopin opiskelu sekä oppiminen opiskelijoissa herättää. Lisäksi toisella tutkimuskysymyksellä haettiin myös vastauksia siihen, millaisia opiskelukeinoja opiskelijat pitävät tehokkaina kieliopin ja kielitiedon oppimiseen. Viimeisen tutkimuskysymyksen kautta pyrittiin lisäämään ymmärrystä siitä, millaisen kielitiedon ja kieliopin opetuksen opiskelijat kokevat kaikista toimivammaksi kouluissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen Microsoft Forms -kyselylomakkeen kautta. Kyselyyn osallistui 25 lukiolaista. Kerätyn aineiston analyysitavaksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla lukiolaisten käsityksiä ja näkemyksiä saatiin tuotua selkeästi esille.
Tutkimustulokset osoittivat, että lukiolaisilla oli hyvin samankaltaisia näkemyksiä siitä, mitä kieliopilla tarkoitetaan. Kielioppi nähtiin lukiolaisten keskuudessa ennen kaikkea tietynlaisena oikeinkirjoitusjärjestelmänä. Kielitiedon käsite oli lähes kaikille kyselyyn vastaajille vieras käsite ja vain harvat lähtivät määrittelemään tätä millään tavalla. Kielitiedon ja kieliopin opiskeleminen koettiin kuitenkin lähes jokaisen vastaajan mielestä tärkeänä. Useimmiten kielitiedon ja kieliopin oppimista tukevana keinona esiin nousi erilaisten tehtävien tekeminen. Pohdittaessa toimivia opetustapoja esiin nousivat erityisesti opetuksen monipuolisuus, selkeys, ryhmätöiden tekeminen sekä esimerkkien käyttö.
Tutkimukselle asetettuja tavoitteita lähdettiin saavuttamaan kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kautta pyrittiin selvittämään, kuinka opiskelijat määrittelevät kielitiedon sekä kieliopin käsitteitä. Toisella tutkimuskysymyksellä tavoiteltiin vastauksia siihen, millaisia ajatuksia kielitiedon ja kieliopin opiskelu sekä oppiminen opiskelijoissa herättää. Lisäksi toisella tutkimuskysymyksellä haettiin myös vastauksia siihen, millaisia opiskelukeinoja opiskelijat pitävät tehokkaina kieliopin ja kielitiedon oppimiseen. Viimeisen tutkimuskysymyksen kautta pyrittiin lisäämään ymmärrystä siitä, millaisen kielitiedon ja kieliopin opetuksen opiskelijat kokevat kaikista toimivammaksi kouluissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen Microsoft Forms -kyselylomakkeen kautta. Kyselyyn osallistui 25 lukiolaista. Kerätyn aineiston analyysitavaksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla lukiolaisten käsityksiä ja näkemyksiä saatiin tuotua selkeästi esille.
Tutkimustulokset osoittivat, että lukiolaisilla oli hyvin samankaltaisia näkemyksiä siitä, mitä kieliopilla tarkoitetaan. Kielioppi nähtiin lukiolaisten keskuudessa ennen kaikkea tietynlaisena oikeinkirjoitusjärjestelmänä. Kielitiedon käsite oli lähes kaikille kyselyyn vastaajille vieras käsite ja vain harvat lähtivät määrittelemään tätä millään tavalla. Kielitiedon ja kieliopin opiskeleminen koettiin kuitenkin lähes jokaisen vastaajan mielestä tärkeänä. Useimmiten kielitiedon ja kieliopin oppimista tukevana keinona esiin nousi erilaisten tehtävien tekeminen. Pohdittaessa toimivia opetustapoja esiin nousivat erityisesti opetuksen monipuolisuus, selkeys, ryhmätöiden tekeminen sekä esimerkkien käyttö.