Tavoitteena itseohjautuvat tiimit : Miten selkeyttää itseohjautuvan tiimin tavoitetta henkilöstölle operatiivisessa toiminnassa?
Bergdahl, Jenna (2022)
Bergdahl, Jenna
2022
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Well-being
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210197699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210197699
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen itseohjautuvuutta tiimityön näkökulmasta. Selvitän sitä, miten itseohjautuvuus tavoitteena on ymmärretty itseohjautuvissa tiimeissä ja miten tavoitetta voitaisiin selkiyttää tiimien toiminnan tukemiseksi organisaatiossa. Organisaatioiden pyrkiessä yhä itseohjautuvampaan tapaan toteuttaa työtä yleistyvät tiimityö ja työn uudet vaatimukset työelämässä. Taustalla oleva laajempi työelämän murros johtaa osaltaan siihen, että työn muuttuneet vaatimukset asettavat uudenlaisia odotuksia myös työntekijöiden osaamiselle. Työntekijöiltä halutaan kykyä johtaa työtään itseohjautuvasti. Itseohjautuvuus edellyttää työntekijältä yksilöllisiä taitoja esimerkiksi priorisoida, aikatauluttaa, reflektoida ja oppia jatkuvasti uutta omassa työssään. Pelkästään oman työn johtaminen ei kuitenkaan riitä, vaan työntekijän tulee pystyä toimimaan myös menestyksekkäästi ryhmässä. Perinteinenkin tiimityö vaatii ryhmän jäseniltä kykyä toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa, antaa palautetta, jakaa tietoa keskenään sekä kantaa vastuuta yhteisistä tavoitteista. Itseohjautuvissa tiimeissä ryhmätyön sujuvuuden merkitys viedään uudelle tasolle, sillä ihanteellinen itseohjautuva tiimi toimii täysin autonomisesti ilman ulkopuolista ohjausta ja kontrollointia.
Itseohjautuvuus käsitteenä on monisyinen. Itseohjautuvuudesta puhutaan niin yksilön, ryhmän kuin koko organisaationkin toiminnan kohdalla. Tässä tutkielmassa pureudun tarkemmin käsitteiden välisiin eroihin ja perustelen, minkä takia tutkimusorganisaation tyyppisessä toiminnassa tulisi itseohjautuvuuden sijaan puhua yhteisöohjautuvuudesta. Tärkein ero itseohjautuvuuden ja yhteisöohjautuvuuden välillä tehdään siinä, kun tarkastellaan vallan jakautumista organisaatiossa. Jos valtaa siirretään yksilön sijaan tiimeille, on tarkoituksenmukaista puhua yhteisöohjautuvuudesta. Käytän tutkielmassa teorialähtöistä sisällönanalyysia, jonka ohjaavana teoriana toimii Martelan ym. (2021) itseohjautuvuuteen liittyvien oikeuksien kolme tyyppiä. Oikeudet jakautuvat työn tekemisen oikeuksiin, työn johtamisen oikeuksiin ja oikeuksiin kehittää organisaatiota. Tutkimusorganisaation henkilöstöltä keräämäni haastatteluaineiston ja sen kanssa keskustelevan empiirisen tutkimuksen pohjalta nostan analyysissani esiin tiimien oikeuksiin liittyviä havaintoja Martelan ym. jaottelun mukaisesti sekä tiimien yhteisöohjautuvuutta tukevia ja estäviä havaintoja. Haastatteluista nousseiden teemojen mukaisesti tuloksissa käsittelen myös ajatuksia yhteisöohjautuvuuden tavoitteen selkiyttämisestä, työntekijöiden motivoimisesta yhteisöohjautuvuuteen ja henkilöstön koulutusta yhteisöohjautuvuuden näkökulmasta.
Tutkimustulosten pohjalta tärkeimmäksi tekijäksi tiimin yhteisöohjautuvuuden näkökulmasta nostan selkeän tavoitteen, jonka saavuttamiseen koko tiimi on sitoutunut. Yhteisöohjautuvaa toimintaa tukevat tiimin selkeä vastuualue, sopiva tiimikoko ja standardoidut mallit muun muassa päätöksenteossa, palautteenannossa ja konfliktinratkaisussa. Näitä voidaan kutsua myös tiimin pelisäännöiksi tai yhteisöllisiksi käytänteiksi. Itseohjautuvuuden oikeuksien tyyppien pohjalta eniten oikeuksia tutkimusorganisaation työntekijöillä oli työn tekemisen oikeuksissa, ja vähiten työn johtamisen oikeuksissa. Työn kehittämisen oikeudet rajoittuvat koko organisaation sijaan lähinnä oman tiimin kehittämiseen. Tiimiläisten motivaatiolla, osaamisella ja tavoitteiden tuntemuksella voi havaita olevan suuri vaikutus tiimin tavoitteen mukaiseen toimintaan. Keskeisinä kehitysehdotuksina nostan organisaation tarpeen vahvistaa tiimien tavoitteita, jalkauttaa tiimin pelisääntöjä, panostaa työntekijöiden motivoimiseen ja kouluttaa työntekijöitä yhteisöohjautuvassa mallissa toimimisessa.
Itseohjautuvuus käsitteenä on monisyinen. Itseohjautuvuudesta puhutaan niin yksilön, ryhmän kuin koko organisaationkin toiminnan kohdalla. Tässä tutkielmassa pureudun tarkemmin käsitteiden välisiin eroihin ja perustelen, minkä takia tutkimusorganisaation tyyppisessä toiminnassa tulisi itseohjautuvuuden sijaan puhua yhteisöohjautuvuudesta. Tärkein ero itseohjautuvuuden ja yhteisöohjautuvuuden välillä tehdään siinä, kun tarkastellaan vallan jakautumista organisaatiossa. Jos valtaa siirretään yksilön sijaan tiimeille, on tarkoituksenmukaista puhua yhteisöohjautuvuudesta. Käytän tutkielmassa teorialähtöistä sisällönanalyysia, jonka ohjaavana teoriana toimii Martelan ym. (2021) itseohjautuvuuteen liittyvien oikeuksien kolme tyyppiä. Oikeudet jakautuvat työn tekemisen oikeuksiin, työn johtamisen oikeuksiin ja oikeuksiin kehittää organisaatiota. Tutkimusorganisaation henkilöstöltä keräämäni haastatteluaineiston ja sen kanssa keskustelevan empiirisen tutkimuksen pohjalta nostan analyysissani esiin tiimien oikeuksiin liittyviä havaintoja Martelan ym. jaottelun mukaisesti sekä tiimien yhteisöohjautuvuutta tukevia ja estäviä havaintoja. Haastatteluista nousseiden teemojen mukaisesti tuloksissa käsittelen myös ajatuksia yhteisöohjautuvuuden tavoitteen selkiyttämisestä, työntekijöiden motivoimisesta yhteisöohjautuvuuteen ja henkilöstön koulutusta yhteisöohjautuvuuden näkökulmasta.
Tutkimustulosten pohjalta tärkeimmäksi tekijäksi tiimin yhteisöohjautuvuuden näkökulmasta nostan selkeän tavoitteen, jonka saavuttamiseen koko tiimi on sitoutunut. Yhteisöohjautuvaa toimintaa tukevat tiimin selkeä vastuualue, sopiva tiimikoko ja standardoidut mallit muun muassa päätöksenteossa, palautteenannossa ja konfliktinratkaisussa. Näitä voidaan kutsua myös tiimin pelisäännöiksi tai yhteisöllisiksi käytänteiksi. Itseohjautuvuuden oikeuksien tyyppien pohjalta eniten oikeuksia tutkimusorganisaation työntekijöillä oli työn tekemisen oikeuksissa, ja vähiten työn johtamisen oikeuksissa. Työn kehittämisen oikeudet rajoittuvat koko organisaation sijaan lähinnä oman tiimin kehittämiseen. Tiimiläisten motivaatiolla, osaamisella ja tavoitteiden tuntemuksella voi havaita olevan suuri vaikutus tiimin tavoitteen mukaiseen toimintaan. Keskeisinä kehitysehdotuksina nostan organisaation tarpeen vahvistaa tiimien tavoitteita, jalkauttaa tiimin pelisääntöjä, panostaa työntekijöiden motivoimiseen ja kouluttaa työntekijöitä yhteisöohjautuvassa mallissa toimimisessa.