Läheisten kokemukset elämästä henkirikoksen jälkeen
Kauppinen, Anna; Lindberg, Toni (2022)
Kauppinen, Anna
Lindberg, Toni
2022
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210187663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210187663
Tiivistelmä
Henkirikoksella on peruuttamattomat vaikutukset sekä uhrin että tekijän läheisiin. Henkirikos koskettaa ihmisiä koko yhteiskunnassa sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Suomessa viranomaisten tietoon tuli 83 henkirikosta vuonna 2021. Maailmanlaajuisesti henkirikoksen uhriksi joutui arviolta 475 000 ihmistä vuonna 2019. Henkirikos on traumaattinen kokemus sekä uhrin että tekijä läheisille ja vaikuttaa pitkään heidän elämäänsä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa tutkimuksia, joita on tehty henkirikoksen tekijöiden ja uhrien sisaruksista sekä kuvata henkirikoksen tekijöiden ja uhrien läheisten kokemuksia elämästä henkirikoksen jälkeen. Tämän katsauksen tavoitteena on osoittaa tutkimusaukko, jota henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksista vielä tarvitaan. Katsauksen tavoitteena on myös tuottaa tietoa, jota terveydenhuollossa voidaan käyttää apuna kohdatessa henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksia ja muita läheisiä. Katsauksen tutkimuskysymykset ovat: Millaista tutkimusta henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksista on tehty? Millaisia kokemuksia henkirikoksen uhrien ja tekijöiden läheisillä on elämästä henkirikoksen jälkeen?
Tiedonhaku suoritettiin maalis-huhtikuussa 2022 systemaattisesti CINAHL-, PsycInfo-, Medic-, Medline-, ARTO- ja ProQuest-tietokannoista. Hakusanoina käytettiin henkirikokseen liittyviä termejä sekä sanoja sisarus, sisko, veli ja perheenjäsen. Hauissa hyödynnettiin Boolen operaattoreita ja hakusanojen katkaisua. Sisäänottokriteerinä oli: Käsittelee henkirikoksen uhrin tai tekijän sisaruksia tai läheisiä. Artikkelien tuli olla vertaisarvioituja, suomen- tai englanninkielisiä ja koko tekstin tuli olla saatavilla. Haun kokonaistulos oli 2053, tietokantarajausten ja poissulkukriteerien jälkeen 76 ja koko tekstin perusteella katsaukseen valikoitui 29 artikkelia. Laadunarvioinnissa käytettiin JBI:n laadunarviointikriteerejä ja analysointimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tekijän sekä uhrin läheisillä suruprosessi oli pitkäkestoinen, mielenterveys- ja päihdeongelmat lisääntyivät, työ- ja toimintakyky heikkeni, sosiaalinen elämä muuttui radikaalisti ja merkityksettömyyden tunne oli musertava. Lisäksi tapahtuneen muisteleminen oli tuskallista ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu oli tärkeää. Merkitykselliset selviytymismenetelmät tukivat toipumista ja läheisten arvomaailma avartui.
Henkirikoksen vaikutukset läheisiin ovat lähes poikkeuksetta negatiivisia ja aiheuttavat monimuotoista surua. Henkirikos vaikuttaa läheisen fyysiseen- ja psyykkiseen terveyteen sekä sosiaaliseen- ja hengelliseen elämään. Läheisten ääni pitäisi saada paremmin kuuluviin rikosoikeusprosessissa ja mediassa. Henkirikoksesta selviytymiseen käytettiin monenlaisia menetelmiä. Niiden tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa tutkimuksia, joita on tehty henkirikoksen tekijöiden ja uhrien sisaruksista sekä kuvata henkirikoksen tekijöiden ja uhrien läheisten kokemuksia elämästä henkirikoksen jälkeen. Tämän katsauksen tavoitteena on osoittaa tutkimusaukko, jota henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksista vielä tarvitaan. Katsauksen tavoitteena on myös tuottaa tietoa, jota terveydenhuollossa voidaan käyttää apuna kohdatessa henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksia ja muita läheisiä. Katsauksen tutkimuskysymykset ovat: Millaista tutkimusta henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksista on tehty? Millaisia kokemuksia henkirikoksen uhrien ja tekijöiden läheisillä on elämästä henkirikoksen jälkeen?
Tiedonhaku suoritettiin maalis-huhtikuussa 2022 systemaattisesti CINAHL-, PsycInfo-, Medic-, Medline-, ARTO- ja ProQuest-tietokannoista. Hakusanoina käytettiin henkirikokseen liittyviä termejä sekä sanoja sisarus, sisko, veli ja perheenjäsen. Hauissa hyödynnettiin Boolen operaattoreita ja hakusanojen katkaisua. Sisäänottokriteerinä oli: Käsittelee henkirikoksen uhrin tai tekijän sisaruksia tai läheisiä. Artikkelien tuli olla vertaisarvioituja, suomen- tai englanninkielisiä ja koko tekstin tuli olla saatavilla. Haun kokonaistulos oli 2053, tietokantarajausten ja poissulkukriteerien jälkeen 76 ja koko tekstin perusteella katsaukseen valikoitui 29 artikkelia. Laadunarvioinnissa käytettiin JBI:n laadunarviointikriteerejä ja analysointimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tekijän sekä uhrin läheisillä suruprosessi oli pitkäkestoinen, mielenterveys- ja päihdeongelmat lisääntyivät, työ- ja toimintakyky heikkeni, sosiaalinen elämä muuttui radikaalisti ja merkityksettömyyden tunne oli musertava. Lisäksi tapahtuneen muisteleminen oli tuskallista ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu oli tärkeää. Merkitykselliset selviytymismenetelmät tukivat toipumista ja läheisten arvomaailma avartui.
Henkirikoksen vaikutukset läheisiin ovat lähes poikkeuksetta negatiivisia ja aiheuttavat monimuotoista surua. Henkirikos vaikuttaa läheisen fyysiseen- ja psyykkiseen terveyteen sekä sosiaaliseen- ja hengelliseen elämään. Läheisten ääni pitäisi saada paremmin kuuluviin rikosoikeusprosessissa ja mediassa. Henkirikoksesta selviytymiseen käytettiin monenlaisia menetelmiä. Niiden tunnistamiseen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollossa.