Kommunikative Strategie eines Fußballtrainers: Eine Diskursanalyse von Fußball-Pressekonferenzen am Beispiel von Hans-Dieter Flick
Hämäläinen, Markus (2022)
2022
Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in German Language, Culture and Translation
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210177643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210177643
Tiivistelmä
Median jatkuvasti kasvava kiinnostus ammattilaisjalkapalloon asettaa myös jalkapallojoukkueiden valmentajat paineen alle. Median asettamien paineiden kanssa työskentely vaatii valmentajalta hyvää viestintäosaamista, sillä useimmiten valmentaja edustaa seuraa median edessä. Valmentajan viestinnällä huonosti sujuneiden otteluiden jälkeen voi olla suuri vaikutus joukkueen menestyksen kannalta.
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on analysoida jalkapallodiskurssia otteluiden jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa. Yhtenä keskeisenä analyysiä jäsentävänä taustateoriana sovelletaan urheilukielen eri tasoja määrittelevää teoriaa. Analyysi keskittyy kielellisiin keinoihin, joita valmentaja käyttää lehdistötilaisuuksien aikana. Tämän lisäksi analyysissä otetaan huomioon nonverbaalisen viestinnän ulottuvuus. Näiden analyysin osa-alueiden pohjalta pyritään löytämään toistuvia viestinnällisiä kaavoja.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkimuskysymyksiä lähestyttiin diskurssianalyysin avulla. Analyysimateriaaliksi on valikoitu kolme entisen FC Bayern Münchenin valmentajan Hans-Dieter Flickin lehdistötilaisuutta. Kyseiset lehdistötilaisuudet on valikoitu analysoitavaksi, koska ne ovat pidetty voitottomien otteluiden jälkeen. Epäedulliseen tulokseen päättyneen ottelun jälkeen valmentaja on usein paineen alla, jonka takia kyseiset lehdistötilaisuudet sopivat analyysin kohteeksi paremmin kuin voitettujen otteluiden jälkeiset lehdistötilaisuudet.
Analyysin päätelmät näyttävät, että Flick käyttää rutiininomaisesti erinäisiä kielellisiä keinoja. Hän puhuu esimerkiksi paljon me-muodossa, joka voidaan tulkita keinona vahvistaa joukkuehenkeä. Flickin kielenkäyttö sisältää urheilukielen eri tasoista eniten erikoiskieltä. Flickin esiintymistä median edessä voi kuvata rauhalliseksi ja pidättyväiseksi, sillä tutkimuksen havaintojen perusteella teatraalinen elehtiminen ei kuulu Flickin nonverbaaliseen viestintään. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Flick tekee kielenkäyttönsä ja esiintymisensä suhteen tietoisia valintoja.
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on analysoida jalkapallodiskurssia otteluiden jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa. Yhtenä keskeisenä analyysiä jäsentävänä taustateoriana sovelletaan urheilukielen eri tasoja määrittelevää teoriaa. Analyysi keskittyy kielellisiin keinoihin, joita valmentaja käyttää lehdistötilaisuuksien aikana. Tämän lisäksi analyysissä otetaan huomioon nonverbaalisen viestinnän ulottuvuus. Näiden analyysin osa-alueiden pohjalta pyritään löytämään toistuvia viestinnällisiä kaavoja.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkimuskysymyksiä lähestyttiin diskurssianalyysin avulla. Analyysimateriaaliksi on valikoitu kolme entisen FC Bayern Münchenin valmentajan Hans-Dieter Flickin lehdistötilaisuutta. Kyseiset lehdistötilaisuudet on valikoitu analysoitavaksi, koska ne ovat pidetty voitottomien otteluiden jälkeen. Epäedulliseen tulokseen päättyneen ottelun jälkeen valmentaja on usein paineen alla, jonka takia kyseiset lehdistötilaisuudet sopivat analyysin kohteeksi paremmin kuin voitettujen otteluiden jälkeiset lehdistötilaisuudet.
Analyysin päätelmät näyttävät, että Flick käyttää rutiininomaisesti erinäisiä kielellisiä keinoja. Hän puhuu esimerkiksi paljon me-muodossa, joka voidaan tulkita keinona vahvistaa joukkuehenkeä. Flickin kielenkäyttö sisältää urheilukielen eri tasoista eniten erikoiskieltä. Flickin esiintymistä median edessä voi kuvata rauhalliseksi ja pidättyväiseksi, sillä tutkimuksen havaintojen perusteella teatraalinen elehtiminen ei kuulu Flickin nonverbaaliseen viestintään. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Flick tekee kielenkäyttönsä ja esiintymisensä suhteen tietoisia valintoja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8639]