Vesivoimalaitoksen kalatien riskianalyysi : Kemijoen Taivalkosken voimalaitos
Kasurinen, Eetu (2022)
Kasurinen, Eetu
2022
Ympäristö- ja energiatekniikan DI-ohjelma - Programme in Environmental and Energy Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210147622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210147622
Tiivistelmä
Kemijoki Oy on käynnistänyt kalatiehankkeen Kemijoen vaelluskalojen luonnollisen lisääntymisen edistämiseksi. Kalatie on tarkoitus rakentaa Taivalkosken vesivoimalaitoksen yhteyteen, joka on Kemijokea ylävirtaan mentäessä toinen vesivoimalaitos. Tämän työn tarkoituksena oli suorittaa riskianalyysi Taivalkosken kalatiehankkeeseen eli arvioida hankkeesta aiheutuvia riskejä sen tilaajalle Kemijoki Oy:lle. Riskianalyysin toteutus on osa hankkeen riskienhallintaa. Lisäksi teoriaosuuden perusteella verrattiin Taivalkosken kalatien suunnitelmien ajantasaisuutta nykyiseen tietämykseen kalateistä. Riskianalyysi suoritettiin palaverina ja se nojautui asiantuntija-arvioihin. Teoriaosuus sekä Taivalkosken kalatien suunnitelmien arviointi perustui viimeaikaisiin kirjallisuuslähteisiin sekä asiantuntijahaastatteluihin.
Yleisesti ottaen kalatien rakentaminen ja ylläpito ei ole ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnallisesti korkean riskiluokan toimintaa. Siihen ei yleensä liity kemikaalivaaraa tai mahdollisuutta ympäristön laajamittaiseen turmelemiseen. Riskianalyysin tulokset olivat odotuksien mukaisia, hankkeesta ei tunnistettu työn tekijän mielestä yllättäviä riskejä. Hankkeesta tunnistettiin yhteensä 36 vaaraa, joista 35 arvioitiin, eli riskien kokonaismääräksi tuli 35 kappaletta. Merkittävimmät riskit liittyivät, tekniseen toimivuuteen, sidosryhmiin sekä mahdollisesti muuttuviin kalatalousvelvoitteisiin. Merkittävyydeltään kohtalaisia sekä merkityksettömiä riskejä oli eniten, merkittäviksi riskeiksi arvioitiin kuusi ja vain yksi riski ylitti sietämättömän rajan. Sietämättömäksi riskiksi osoittautui alasvaelluksen epäonnistumisen mahdollisuus, varsinkin smolttien kohdalla. Alasvaelluksen epäonnistuminen on yleinen ongelma kaikissa rakennetuissa joissa, missä pyritään palauttamaan vaelluskalojen luonnollinen elinkierto.
Suunnitelmien ajantasaisuuden arvioinnissa johtopäätökseksi muodostui, että Taivalkosken kalatiehanke on huolellisesti suunniteltu ja perustuu hyvin ajantasaiseen tietämykseen kalateistä. Ainoastaan suunniteltujen virtaamien suuruudet sekä sisäänkäynnin sijoittaminen aiheuttavat epävarmuustekijän kalatien tehokkuuden suhteen. Perusvirtaama kalatiessä on suunniteltu olevan 1–3 m3/s riippuen kohdasta ja sitä on tarkoitus lisätä ajoittain 2–4 m3/s houkutusvirta-altaan avulla.
Yleisesti ottaen kalatien rakentaminen ja ylläpito ei ole ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnallisesti korkean riskiluokan toimintaa. Siihen ei yleensä liity kemikaalivaaraa tai mahdollisuutta ympäristön laajamittaiseen turmelemiseen. Riskianalyysin tulokset olivat odotuksien mukaisia, hankkeesta ei tunnistettu työn tekijän mielestä yllättäviä riskejä. Hankkeesta tunnistettiin yhteensä 36 vaaraa, joista 35 arvioitiin, eli riskien kokonaismääräksi tuli 35 kappaletta. Merkittävimmät riskit liittyivät, tekniseen toimivuuteen, sidosryhmiin sekä mahdollisesti muuttuviin kalatalousvelvoitteisiin. Merkittävyydeltään kohtalaisia sekä merkityksettömiä riskejä oli eniten, merkittäviksi riskeiksi arvioitiin kuusi ja vain yksi riski ylitti sietämättömän rajan. Sietämättömäksi riskiksi osoittautui alasvaelluksen epäonnistumisen mahdollisuus, varsinkin smolttien kohdalla. Alasvaelluksen epäonnistuminen on yleinen ongelma kaikissa rakennetuissa joissa, missä pyritään palauttamaan vaelluskalojen luonnollinen elinkierto.
Suunnitelmien ajantasaisuuden arvioinnissa johtopäätökseksi muodostui, että Taivalkosken kalatiehanke on huolellisesti suunniteltu ja perustuu hyvin ajantasaiseen tietämykseen kalateistä. Ainoastaan suunniteltujen virtaamien suuruudet sekä sisäänkäynnin sijoittaminen aiheuttavat epävarmuustekijän kalatien tehokkuuden suhteen. Perusvirtaama kalatiessä on suunniteltu olevan 1–3 m3/s riippuen kohdasta ja sitä on tarkoitus lisätä ajoittain 2–4 m3/s houkutusvirta-altaan avulla.