Mielenterveyshoidon laadun arviointi avoimen dialogin hoitomallin periaatteiden mukaisesti : kyselytutkimus laatumittariston käyttökelpoisuudesta
Gauffin, Tapio (2022)
Gauffin, Tapio
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210147621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210147621
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan avoimen dialogin periaatteiden kanssa yhteensopivan mielenterveyshoidon laatumittariston käyttökelpoisuutta mielenterveyshoidon laadun arviointiin mielenterveyspalvelujen käyttäjien, mielenterveyspalvelujen käyttäjien omaisten sekä avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijoiden näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, muodostaisiko tutkielmassa esitettävä mielenterveyshoidon laatumittaristo hyväksyttävän pohjan mielenterveyshoidon laadun arviointiin tutkimukseen vastanneiden näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan, eroavatko mielenterveyspalvelujen palvelujen käyttäjien, omaisten ja avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijoiden näkemykset toisistaan mittariston käyttökelpoisuuden suhteen ja sitä, miten laatumittaristoa tulisi vastaajien näkökulmasta jatkossa kehittää. Toissijaisesti tutkitaan kyselylomakkeiden reliabiliteettia ja rakenteen validiteettia, jotta varsinaisten tutkimustulosten luotettavuutta pystytään arvioimaan.
Tutkielman aineisto on kerätty kolmella kyselylomakkeella. Kyselyyn toivottiin vastauksia täysi-ikäisiltä henkilöiltä, jotka tulkitsivat kuuluvansa opinnäytetutkimuksen kohderyhmään. Lopullinen aineisto muodostuu 66 mielenterveyspalvelujen käyttäjän, 29 omaisen sekä 14 avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijan vastauksista. Määrällisen aineiston analyysissä käytettiin tilastollisia menetelmiä ja tekstiaineiston analyysimenetelmä oli laadullinen sisällönanalyysi.
Opinnäytetutkimuksen teoriaosuuden ensimmäisessä pääluvussa esitellään avoimen dialogin hoitomallia osana tarpeenmukaisen hoidon perinnettä sekä avoimen dialogin hoitomallin edistämisen teoreettisia ja empiirisiä perusteluita. Toisessa pääluvussa yhdistetään teoria terveydenhuollon laadusta avoimen dialogin hoitomallin periaatteisiin, mikä luo pohjan tutkimuslomakkeiden laatumittareiden operationalisoinnille.
Aineiston analyysin perusteella selvä enemmistö mielenterveyspalvelujen käyttäjistä, mielenterveyspalvelujen käyttäjien omaisista sekä avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijoista piti tutkimuslomakkeiden laatumittaristoa käyttökelpoisena mielenterveyshoidon laadun arviointiin. Käyttökelpoisimpana laatumittaristoa pitivät avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijat ja vähiten käyttökelpoisena mielenterveyspalvelujen käyttäjät. Sisällönanalyysin tulokset tukivat tilastollisen analyysin tuloksia ja tuottivat tietoa mittariston jatkokehittämisen tarpeisiin. Tutkimuslomakkeet muodostivat tulosten perusteella reliaabelin ja rakenteeltaan validin työkalun tutkimusaineiston keräämiseksi.
Tuloksista voidaan päätellä, että tässä opinnäytetutkielmassa muodostettu mielenterveyshoidon laatumittaristo saattaisi olla käyttökelpoinen kehittämisen ja jatkotutkimuksen kohde. Mittariston jatkokehittämisen myötä mielenterveyspalvelujen käyttäjille ja heidän omaisilleen voitaisiin mahdollisesti kehittää entistä paremmin heidän tarpeisiinsa vastaavaa hoitoa. Jatkotutkimuksessa mittariston teoriapohjaa tulisi täsmentää ja implementoinnin edellytyksiä tutkia. Lisäksi tietoa mittariston psykometrisistä ominaisuuksista tarvittaisiin lisää, jotta mittaristo voitaisiin ottaa käyttöön mielenterveyshoidon laadun arvioinnissa.
Tutkielman aineisto on kerätty kolmella kyselylomakkeella. Kyselyyn toivottiin vastauksia täysi-ikäisiltä henkilöiltä, jotka tulkitsivat kuuluvansa opinnäytetutkimuksen kohderyhmään. Lopullinen aineisto muodostuu 66 mielenterveyspalvelujen käyttäjän, 29 omaisen sekä 14 avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijan vastauksista. Määrällisen aineiston analyysissä käytettiin tilastollisia menetelmiä ja tekstiaineiston analyysimenetelmä oli laadullinen sisällönanalyysi.
Opinnäytetutkimuksen teoriaosuuden ensimmäisessä pääluvussa esitellään avoimen dialogin hoitomallia osana tarpeenmukaisen hoidon perinnettä sekä avoimen dialogin hoitomallin edistämisen teoreettisia ja empiirisiä perusteluita. Toisessa pääluvussa yhdistetään teoria terveydenhuollon laadusta avoimen dialogin hoitomallin periaatteisiin, mikä luo pohjan tutkimuslomakkeiden laatumittareiden operationalisoinnille.
Aineiston analyysin perusteella selvä enemmistö mielenterveyspalvelujen käyttäjistä, mielenterveyspalvelujen käyttäjien omaisista sekä avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijoista piti tutkimuslomakkeiden laatumittaristoa käyttökelpoisena mielenterveyshoidon laadun arviointiin. Käyttökelpoisimpana laatumittaristoa pitivät avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijat ja vähiten käyttökelpoisena mielenterveyspalvelujen käyttäjät. Sisällönanalyysin tulokset tukivat tilastollisen analyysin tuloksia ja tuottivat tietoa mittariston jatkokehittämisen tarpeisiin. Tutkimuslomakkeet muodostivat tulosten perusteella reliaabelin ja rakenteeltaan validin työkalun tutkimusaineiston keräämiseksi.
Tuloksista voidaan päätellä, että tässä opinnäytetutkielmassa muodostettu mielenterveyshoidon laatumittaristo saattaisi olla käyttökelpoinen kehittämisen ja jatkotutkimuksen kohde. Mittariston jatkokehittämisen myötä mielenterveyspalvelujen käyttäjille ja heidän omaisilleen voitaisiin mahdollisesti kehittää entistä paremmin heidän tarpeisiinsa vastaavaa hoitoa. Jatkotutkimuksessa mittariston teoriapohjaa tulisi täsmentää ja implementoinnin edellytyksiä tutkia. Lisäksi tietoa mittariston psykometrisistä ominaisuuksista tarvittaisiin lisää, jotta mittaristo voitaisiin ottaa käyttöön mielenterveyshoidon laadun arvioinnissa.