Raskausajan D-vitamiinipitoisuuden yhteys lapsen autismikirjon piirteisiin seitsemän vuoden iässä

Abstract

Aiempien tutkimusten mukaan raskausajan olosuhteet vaikuttavat lapsen psykologiseen kehitykseen. Raskausajan D-vitamiinipitoisuus on yksi havaituista lapsen psykologiseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Myös autismi on noussut kiinnostuksen kohteeksi tutkittaessa raskausajan D-vitamiinipitoisuuden ja lapsen psykologisen kehityksen välistä yhteyttä. Alustavaa näyttöä on kertynyt siitä, että raskausajan D-vitamiinitasolla olisi yhteys lapsen autismikirjon piirteisiin. Tehtyjen tutkimusten löydökset ovat kuitenkin olleet keskenään ristiriitaisia, eikä tutkimustietoa juurikaan ole diagnosoitujen tapausten lisäksi D-vitamiinitason ja autismikirjon piirteiden yhteydestä eikä D-vitamiinitasojen merkityksestä eri raskauden vaiheissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko äidin alku- tai loppuraskauden D-vitamiinipitoisuus yhteydessä lapsen autismikirjon piirteisiin seisemän vuoden iässä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko raskausajan D-vitamiinitasolla vaihtoehtoisesti kurvilineaarinen yhteys lapsen autismikirjon piirteisiin seitsemän vuoden iässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, onko raskausajan D-vitamiinipitoisuuden muutoksella tai muuttumattomuudella yhteyttä lapsen autismikirjon piirteisiin seitsemän vuoden iässä.

Tutkimus on osa Helsingin yliopiston Lasten VIDI- tutkimusta (Vitamin D intervention trial), jonka aineisto on kerätty Helsingin Kätilöopistossa. Tässä tutkimuksessa olivat mukana äidit ja lapset (n = 301), joilta oli saatavilla tieto äidin D-vitamiinitasosta sekä alku-, että loppuraskaudesta ja tieto vanhemman täyttämän Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ) -kyselyn autismikirjon summapistemääristä lapsen ollessa noin seitsemän vuoden ikäinen. Raskausajan D-vitamiinipitoisuutta käsiteltiin jatkuvana muuttujana sekä luokkamuuttujana niin, että se jaettiin matalan (< 75 nmol/L) ja korkean (≥ 75 nmol/L) D-vitamiinitason luokkiin. Raskausajan D-vitamiinipitoisuuden ja lapsen autismikirjon piirteiden välistä lineaarista yhteyttä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimen sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla. Raskausajan D-vitamiinipitoisuuden ja lapsen autismikirjon piirteiden välistä kurvilineaarista yhteyttä tutkittiin regressioanalyysillä lisäämällä analyysiin D-vitamiinitason neliö. Myös raskausajan D-vitamiinitason muutosta tai muuttumattomuutta tutkittiin regressioanalyysilla luokkamuuttujien avulla.

Raskausajan D-vitamiinitason ja lapsen autismikirjon piirteiden välillä ei havaittu yhteyttä jatkuvana tai luokkamuuttujana tarkasteltuna. Yhteys ei ollut merkitsevä, kun kontrolloitiin lapsen ikä, äidin ikä, lapsen sukupuoli, äidin tupakointi, äidin koulutusaste, D-vitamiinin mittausajankohta ja äidin painoindeksi tai kun niitä ei kontrolloitu. Myöskään kurvilineaarista yhteyttä ei löytynyt. Lisäksi yhteyttä ei havaittu raskausajan D-vitamiinitason muutoksen tai muuttumattomuuden ja autismikirjon piirteiden välillä.

Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että suomalaisessa väestössä D-vitamiinitasot ovat lapsen psykologisen kehityksen osalta riittäviä eikä yhteys raskausajan D-vitamiinipitoisuuden ja autismikirjon piirteiden välillä tule esiin tällaisessa hyvinvoivassa populaatiossa, jossa erityisen matalia D-vitamiinitasoja ei ilmene. Lisää tutkimusta kuitenkin kaivataan isommilla ja D-vitamiinitasoiltaan sekä etnisyydeltään moninaisemmilla tutkimusjoukoilla ja erilaisilla autismikirjon piirteiden mittareilla, sillä tutkimustulokset ovat tähän mennessä olleet jossakin määrin ristiriitaisia. Lisää tietoa kaivataan, sillä autismikirjon piirteet ovat väestössä merkittävä ilmiö, joka koskettaa monia. Raskausajan D-vitamiinitasojen ja autismikirjon piirteiden yhteyksien paremman tuntemisen avulla D-vitamiinisuosituksia voisi olla mahdollista muokata yhä enemmän psykologista hyvinvointia tukevaksi.