Sisäinen tilaaja-tuottaja-malli joukkoliikenteen oman tuotannon organisointitapana – vertailussa allianssimalli
Tavasti, Julius (2022)
Tavasti, Julius
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210107524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210107524
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa arvioidaan sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin toimivuutta joukkoliikenteen oman tuotannon organisointitapana Tampereen kaupungin kontekstissa sekä vertailla nykyistä mallia allianssimalliin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisätietoa tapausorganisaation palvelutuotannon nykyisistä hallintamalleista. Tutkimuksen tapausorganisaatiot ovat Tampereen joukkoliikenteen palveluryhmä tilaajaorganisaationa ja Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos sisäisenä tuottajana. Työn tutkimuskysymys on muodossa ”Kuinka Tampereen sisäinen tilaaja-tuottaja-malli toimii joukkoliikenteen palvelutuotannossa ja kuinka allianssimalli soveltuisi palvelutuotannon organisointitavaksi vertailussa nykymalliin ja erityisesti sen vahvuuksiin ja heikkouksiin?”. Työ tuottaa tapausorganisaatioiden lisäksi uutta tietoa myös yleisemmin palveluallianssin ja sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin väliseen vertailuasetelmaan.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen. Sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin arviointia varten toteutettiin 16 haastattelua tilaaja- ja tuottajayksiköiden edustajille alkuvuonna 2020. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Allianssimallin arviointi toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.
Tutkimustuloksissa tunnistettiin nykyisen organisointitavan hyviksi puoliksi kustannustehokas ja toimiva peruspalvelutuotanto, joukkoliikenteen kehitys kohti kaupunkisuunnittelua ja tavoiteristiriidan tuoma positiivinen tehokkuuskehitys. Heikkouksiksi tunnistettiin organisaatioiden eriytymisen aiheuttama vastakkainasettelu, ristiriitaisten tavoitteiden aiheuttama osaoptimoinnin ongelma, näennäisesti toimiva näennäismarkkinaohjaus ja oman tuotannon strategisen kehittämisen vaikeus. Allianssimallin vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi tunnistettiin mahdolliset kustannussäästöt, uudenlaiset kehittämisajattelut ja kehittyvät yhteistyösuhteet tilaajan ja tuottajan välillä. Heikkouksiksi ja uhiksi nähtiin mallin luomisen aiheuttamat transaktiokustannukset, monimutkaisen sopimusmallin hallinnointi ja käynnistämisen resursointiin ja toimeenpanoon liittyvät seikat.
Nykyinen järjestämistapa toimii isossa kuvassa hyvin, mutta mallissa on erityisesti arjen yhteistyöhön liittyviä ongelmia. Allianssimalli voisi ratkoa joitain ongelmia, mikäli mallia lähdettäisiin jalkauttamaan tarpeeksi tosissaan. Mikään malli ei kuitenkaan itsessään ole avain onneen, vaan tutkimuksen perusteella toimijat kaipaisivat enemmän yhdessä tekemistä.
Tutkimuksen perusteella mahdolliseksi jatkotutkimusaiheeksi nousee, pyritäänkö hallinnollisin uudistuksin ratkomaan toisinaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyviä asioita ja missä määrin niin voidaan onnistua, vai pitäisikö pehmeämmin keinoin pyrkiä yhteistyön kehittämiseen silloin, kun ongelmat ovat yhteistyössä. Lisäksi pohdittavaksi nousee ajatus osaoptimoinnista ja pyrkimys kokonaisetuun. Vaikka tilaajan ja tuottajan välisestä osaoptimoinnista päästäisiin eroon jollain toisella järjestämistavalla, tavoiteristiriitojen raja voisi siirtyä johonkin toisaalle. Monimutkaisissa kuntaorganisaatioissa esiintyy aina monenlaisia tavoitteita ja niiden välisiä ristiriitoja.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen. Sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin arviointia varten toteutettiin 16 haastattelua tilaaja- ja tuottajayksiköiden edustajille alkuvuonna 2020. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Allianssimallin arviointi toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.
Tutkimustuloksissa tunnistettiin nykyisen organisointitavan hyviksi puoliksi kustannustehokas ja toimiva peruspalvelutuotanto, joukkoliikenteen kehitys kohti kaupunkisuunnittelua ja tavoiteristiriidan tuoma positiivinen tehokkuuskehitys. Heikkouksiksi tunnistettiin organisaatioiden eriytymisen aiheuttama vastakkainasettelu, ristiriitaisten tavoitteiden aiheuttama osaoptimoinnin ongelma, näennäisesti toimiva näennäismarkkinaohjaus ja oman tuotannon strategisen kehittämisen vaikeus. Allianssimallin vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi tunnistettiin mahdolliset kustannussäästöt, uudenlaiset kehittämisajattelut ja kehittyvät yhteistyösuhteet tilaajan ja tuottajan välillä. Heikkouksiksi ja uhiksi nähtiin mallin luomisen aiheuttamat transaktiokustannukset, monimutkaisen sopimusmallin hallinnointi ja käynnistämisen resursointiin ja toimeenpanoon liittyvät seikat.
Nykyinen järjestämistapa toimii isossa kuvassa hyvin, mutta mallissa on erityisesti arjen yhteistyöhön liittyviä ongelmia. Allianssimalli voisi ratkoa joitain ongelmia, mikäli mallia lähdettäisiin jalkauttamaan tarpeeksi tosissaan. Mikään malli ei kuitenkaan itsessään ole avain onneen, vaan tutkimuksen perusteella toimijat kaipaisivat enemmän yhdessä tekemistä.
Tutkimuksen perusteella mahdolliseksi jatkotutkimusaiheeksi nousee, pyritäänkö hallinnollisin uudistuksin ratkomaan toisinaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyviä asioita ja missä määrin niin voidaan onnistua, vai pitäisikö pehmeämmin keinoin pyrkiä yhteistyön kehittämiseen silloin, kun ongelmat ovat yhteistyössä. Lisäksi pohdittavaksi nousee ajatus osaoptimoinnista ja pyrkimys kokonaisetuun. Vaikka tilaajan ja tuottajan välisestä osaoptimoinnista päästäisiin eroon jollain toisella järjestämistavalla, tavoiteristiriitojen raja voisi siirtyä johonkin toisaalle. Monimutkaisissa kuntaorganisaatioissa esiintyy aina monenlaisia tavoitteita ja niiden välisiä ristiriitoja.