Kansallisen turvallisuuden käsite: Käsitteen määrittely Suomen lainsäädännössä sekä poliittisessa keskustelussa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kansallisen turvallisuuden käsitettä Suomen lainsäädännössä sekä poliittisessa keskustelussa. Kansallisen turvallisuuden käsite on noussut esiin tiedustelulainsäädännön yhteydessä, jossa käsitteelle on muodostunut oikeudellinen asema perusoikeuksien rajoittajana. Oikeudelliselle käsitteelle on oleellista sen yksiselitteinen sekä selkeä määritelmä, jotta käsitettä olisi mahdollista tulkita ja käyttää oikein. Suomen muuttuvan turvallisuustilanteen vuoksi kansallisen turvallisuuden käsite on noussut erityisesti esille myös poliittisessa keskustelussa.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selkeyttää kansallisen turvallisuuden käsitteen määritelmää kansallisella tasolla. Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassa käsittelevät kansallisen turvallisuuden käsitteen merkitystä suomalaisessa lainsäädännössä sekä sitä, miten kansallisen turvallisuuden käsite ymmärretään Suomen poliittisessa keskustelussa. Tutkielma rakentuu lainopillisena tarkasteluna, jossa tutkitaan tiedustelulainsäädännön yhteyttä kansallisen turvallisuuden käsitteen määrittelyyn sekä tunnistetaan perusoikeuksien ja Euroopan Unionin oikeuden merkitys käsitteelle. Tämän lisäksi poliittisena näkökulmana tarkastellaan kansallisen turvallisuuden käsitteen ymmärrystä suomalaisessa keskustelussa.

Tutkielma ottaa kantaa siihen, miksi käsitettä tulee tulkita oikeudellisena sekä poliittisena käsitteenä. Tutkielmassa ei ole tarkoituksena tarkastella kansallista turvallisuutta kokonaisuutena, vaan sen käsitettä lainsäädännössä sekä käsitteen ymmärrystä poliittisessa keskustelussa. Johtopäätöksissä tuodaan esille käsitteen ongelmallista luonnetta ja määrittelyn haasteita lainsäädännön sekä politiikan konteksteissa. Kansallisen turvallisuuden käsitettä ei ole tutkielman valossa mahdollista yksiselitteisesti määritellä eikä se ole samalla tavalla ymmärrettävissä poliittisessa keskustelussa sekä lainsäädännössä. Poliittisessa keskustelussa oleellista oli huomioida ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansallisen turvallisuuden rinnakkainen käyttö. Tutkielmassa todetaan käsitteen olevan merkittävässä asemassa lainsäädännössä, vaikka käsitteen sisältö sekä määritelmä ovat puutteelliset. Johtopäätöksissä pohditaan myös Suomen muuttuvan turvallisuustilanteen vaikutusta kansallisen turvallisuuden käsitteelle ja todetaan turvallisuusympäristön olevan muutoksessa, joka näin ollen tekee käsitteestä erityisen ajankohtaisen.