Turvallisesti digilaitteilla : kolmasluokkalaisten käsityksiä digiturvataidoista
Tyyskä, Salla (2022)
Tyyskä, Salla
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210037394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210037394
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä kolmasluokkalaisilla on digiturvataidoista. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, miten käsitykset muuttuvat digiturvallisuuteen liittyvän intervention avulla. Digitaalisen median rooli on vallitsevassa teknologiakeskeisessä yhteiskunnassamme yhä keskeisempi. Media ja sen jatkuva kehitys muokkaavat lapsen sosiaalista toimintaympäristöä ja lisäävät tarvetta omaksua yhä uudenlaisia turvallisuuden kannalta merkittäviä taitoja. Ilmiö on positiivisten mahdollisuuksien lisäksi tuonut mukanaan uudenlaisia riskitekijöitä kuten seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun tai verkkokiusaamisen lisääntymisen. Tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta digiturvataitojen tärkeydestä.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa oppilaiden käsityksiä pyrittiin muuttamaan Suojellaan Lapsia Ry:n valmiin digiturvallisuuteen liittyvän opetusmateriaalin avulla. Interventio toteutettiin keväällä 2022 eräässä suomalaisessa alakoulussa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 22 kolmasluokkalaista oppilasta. Laadullisesti analysoitavaa aineistoa kerättiin ryhmähaastattelemalla tutkimukseen osallistuvia oppilaita. Lisäksi haastattelutilanteissa kerättiin lyhyt kvantitatiivinen lomakekysely, jonka vastauksilla pyrittiin täydentämään kerätyn haastatteluaineiston sisältöjä. Monimenetelmällisyyden toivottiin antavan oppilaille tuoda omia käsityksiään esiin mahdollisimman monipuolisesti.
Lomakekyselyn vastaukset kvantifioitiin määrälliseen muotoon ja pääaineisto eli haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla. Aineisto analysoitiin neljän eri vaiheen avulla. Ensin aineistosta poimittiin merkitysyksiköitä, jonka jälkeen niistä luotiin toisen asteen kategorioita. Lopulta muodostetut kategoriat koottiin kolmeen eri pääkuvauskategoriaan, jotka nimettiin seuraavasti: digiturvallinen toiminta ja käyttäytyminen, digiturvataidot omaa hyvinvointia turvaavana tekijänä ja ympäristötekijöiden rooli digiturvataitojen kehittäjänä.
Tulosten perusteella kolmasluokkalaiset käsittivät jo ennen tehtyä interventiota digiturvataitojen liittyvän omaan koettuun turvallisuuteen verkossa. Intervention avulla onnistuttiin kuitenkin joiltakin osin muuttamaan oppilaiden käsityksiä monipuolisemmiksi ja konkreettisemmiksi. Interventio vaikutti erityisesti ensimmäisen kuvauskategorian sisältöihin, johon jälkimmäisestä haastatteluista nousi kaksi täysin uutta toisen tason kategoriaa. Tulokset kertovat, että toimivan digiturvakasvatuksen avulla voidaan saada aikaan toivottua muutosta lasten digiturvataidoissa. Tehty tutkimus lisää toivon mukaan osaltaan diskurssia tästä tärkeästä kaikkia koskevasta ilmiöstä. The purpose of this study was to find out what perceptions third graders have about digital security skills. Additionally, the study examines how an intervention affects students’ perceptions. The role of digital media is significant today. Beside to positive opportunities, the use of digital media increases many negative possibilities such as cyberbullying or sexual harassment. These threat factors can be prevented with digital security education.
This study was executed as action research. The teaching material used in intervention was made by Suojellaan lapsia Ry. The intervention was implemented in the spring of 2022 in the Finnish elementary school. There were 22 participants in the study. The data was collected by group interview. In addition, a short quantitative survey was collected at the same time. The purpose of quantitative survey was to complete the main data.
The surveys were quantified, and the main data was analyzed with phenomenographical analysis. The data were analyzed using four different steps. At the end there were three main descriptive categories which were named digital security activities and behavior, digital security skills as a factor protecting one´s wellbeing and the role of environmental factors as a developer of digital security skills.
Based on the results, the third graders perceptions about digital security skills became more concrete and versatile. The intervention especially affected the contents of the first descriptive category. There were two completely new second-level categories added after later interview. The results shows that digital security education can be used strengthen children’s digital security skills.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa oppilaiden käsityksiä pyrittiin muuttamaan Suojellaan Lapsia Ry:n valmiin digiturvallisuuteen liittyvän opetusmateriaalin avulla. Interventio toteutettiin keväällä 2022 eräässä suomalaisessa alakoulussa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 22 kolmasluokkalaista oppilasta. Laadullisesti analysoitavaa aineistoa kerättiin ryhmähaastattelemalla tutkimukseen osallistuvia oppilaita. Lisäksi haastattelutilanteissa kerättiin lyhyt kvantitatiivinen lomakekysely, jonka vastauksilla pyrittiin täydentämään kerätyn haastatteluaineiston sisältöjä. Monimenetelmällisyyden toivottiin antavan oppilaille tuoda omia käsityksiään esiin mahdollisimman monipuolisesti.
Lomakekyselyn vastaukset kvantifioitiin määrälliseen muotoon ja pääaineisto eli haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla. Aineisto analysoitiin neljän eri vaiheen avulla. Ensin aineistosta poimittiin merkitysyksiköitä, jonka jälkeen niistä luotiin toisen asteen kategorioita. Lopulta muodostetut kategoriat koottiin kolmeen eri pääkuvauskategoriaan, jotka nimettiin seuraavasti: digiturvallinen toiminta ja käyttäytyminen, digiturvataidot omaa hyvinvointia turvaavana tekijänä ja ympäristötekijöiden rooli digiturvataitojen kehittäjänä.
Tulosten perusteella kolmasluokkalaiset käsittivät jo ennen tehtyä interventiota digiturvataitojen liittyvän omaan koettuun turvallisuuteen verkossa. Intervention avulla onnistuttiin kuitenkin joiltakin osin muuttamaan oppilaiden käsityksiä monipuolisemmiksi ja konkreettisemmiksi. Interventio vaikutti erityisesti ensimmäisen kuvauskategorian sisältöihin, johon jälkimmäisestä haastatteluista nousi kaksi täysin uutta toisen tason kategoriaa. Tulokset kertovat, että toimivan digiturvakasvatuksen avulla voidaan saada aikaan toivottua muutosta lasten digiturvataidoissa. Tehty tutkimus lisää toivon mukaan osaltaan diskurssia tästä tärkeästä kaikkia koskevasta ilmiöstä.
This study was executed as action research. The teaching material used in intervention was made by Suojellaan lapsia Ry. The intervention was implemented in the spring of 2022 in the Finnish elementary school. There were 22 participants in the study. The data was collected by group interview. In addition, a short quantitative survey was collected at the same time. The purpose of quantitative survey was to complete the main data.
The surveys were quantified, and the main data was analyzed with phenomenographical analysis. The data were analyzed using four different steps. At the end there were three main descriptive categories which were named digital security activities and behavior, digital security skills as a factor protecting one´s wellbeing and the role of environmental factors as a developer of digital security skills.
Based on the results, the third graders perceptions about digital security skills became more concrete and versatile. The intervention especially affected the contents of the first descriptive category. There were two completely new second-level categories added after later interview. The results shows that digital security education can be used strengthen children’s digital security skills.