Regulating Green Crimes : Characteristics and framings of environmental crime prevention in Finland

Abstract

Ympäristörikollisuus on kansainvälisesti kasvava rikollisuuden muoto. Suomi ei ole suojassa tältä kehityssuunnalta. Artikkeliväitöskirjan tavoitteena on tukea viranomaisten toimia ympäristörikollisuuden ennaltaehkäisyssä tuottamalla tietoa hallinnollisesta rikostorjunnasta (regulatory crime prevention) ja sen esteistä. Ympäristörikollisuuden torjuntaa käsitellään väitöskirjassa useasta eri lähtökohdasta. Näin ollen ilmiöstä ja sen torjunnasta muodostuu monipuolinen ja laaja-alainen näkemys. Lähtökohtana on ympäristörikollisuuden kompleksisuus, jonka vuoksi ilmiön ennaltaehkäisy ja akateeminen tutkimus hyötyvät monitieteellisestä lähestymistavasta.

Artikkeliväitöskirjan tutkimuskysymykset ovat: mitkä ovat hallinnollisen ympäristörikostorjunnan piirteet, miten ympäristörikollisuutta käsitteellistetään ja miten nämä piirteet ja käsitykset vaikuttavat ilmiön ennaltaehkäisyyn. Väitöskirja koostuu neljästä kansainvälisestä vertaisarvioidusta julkaisusta. Näistä julkaisuista muodostuu menetelmällinen ja aineistollinen triangulaatio, jossa hyödynnetään vertailevaa tutkimusta, diskurssianalyysia, crime script –analyysia ja Delphi- tutkimusta. Teoreettinen viitekehys rakentuu hallinnollisen rikostorjunnan ympärille. Sen keskeiseksi ominaisuudeksi määritellään tässä väitöskirjassa torjunnan ketteryys, jota syvennetään viiden eri ulottuvuuden kautta.

Väitöskirjan tulokset voidaan tiivistää kahteen keskeiseen johtopäätökseen. Ensinnäkin, sääntelyn toimeenpanoon liittyy monella tasolla ilmeneviä heikkouksia, jotka murentavat ennaltaehkäisevää toimintaa. Toiseksi, näkökulma ympäristörikollisuuteen ja sen torjuntaan on verrattain kapea-alainen. Väitöskirjan tuloksissa korostuu tarve tukea viranomaistoiminnan proaktiivisuutta ja yhtenäistää ymmärrystä ympäristörikollisuudesta ja sen torjunnasta eri sektoreiden välillä käytännön tasolla.

Environmental crime is a growing concern internationally. This thesis was designed to enhance a preventive regulatory approach to environmental crime in Finland. It forms a noteworthy effort to construct a wide and multidisciplinary account of regulatory prevention of environmental crime. The thesis is guided by the ambition to paint a broad picture of this complex issue: the goal is to approach the regulatory prevention of environmental crime in varied ways to gain a rich understanding of it.

This thesis is based on four peer-reviewed publications. It answers the questions: what are the characteristics of regulatory prevention of environmental crime; how is environmental crime framed during regulatory enforcement; and how do these characteristics and frames influence environmental crime prevention in Finland? The focus is more on preventive crime control than on practical police work.

To answer to the research questions, regulatory prevention of environmental crime is approached with qualitative method and data triangulation. It comprises a comparative perspective with multiple data sources, a discursive approach to semi- structured interviews, a crime script analysis of two case studies and a Delphi study. Furthermore, the theoretical framework is based on the AGILE approach providing a multidimensional take on regulatory crime prevention.

This thesis argues in a pragmatic manner that there are both the law-on-books and law-in-action which are evident in the process of regulatory crime prevention. Two main conclusions arise from this thesis. First, regulatory voids undermine the authorities’ response to environmental crime. Second, law enforcement is characterized by a narrow view on environmental crime prevention. Furthermore, incoherencies in enforcement have a significant influence on the prevention of environmental crime. As such, a wider gaze which is not limited and severely constrained by professional cultures and interpretations of regulations, legislation and fluctuating definitions of environmental crime, is needed if environmental crime prevention is to be successful.