Yleiskatsaus ympäristövaatimuksiin talonrakennusliiketoiminnassa
Heinänen, Juho-Petteri (2022)
Heinänen, Juho-Petteri
2022
Johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Management and Information Technology
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209307369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209307369
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on meitä kaikkia maailmanlaajuisesti koskettava uhka. Rakentamisesta ja rakennusten koko elinkaaresta aiheutuu suuri määrä ympäristöä kuormittavia päästöjä. Euroopan unionilla on tavoitteena saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Kyseinen tavoite on siirtynyt sitä myötä myös kansalliselle tasolle ja Suomen osalta se on asetettu jo vuoteen 2035; ollen yksittäisten kuntien osalta sitäkin kunnianhimoisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on ryhdytty toimenpiteisiin. Talonrakentamisen osalta nämä kyseiset toimenpiteet näyttäytyvät erilaisina vapaaehtoisina sekä pakollisina ympäristövaatimuksina.
Eri tahoilta tulevat ympäristövaatimukset muodostavat erittäin laajan ja vaikeasti ymmärrettävän kokonaisuuden. Tästä johtuen tämän tutkimuksen tarkoituksena on koota eri tahoilta tulevat talonrakentamista koskettavat ympäristövaatimuksia yhteen, jotta niiden kokonaisuuden hallinnasta tulisi helpommin ymmärrettävää. Tämän tutkimuksen osalta taksonomia-asetus osoittautui merkittävimmäksi kansainväliseksi ympäristövaatimukseksi. Tutkimuksessa paneudutaan syvemmin kahteen ensimmäiseen taksonomiaa koskevaan päätavoitteeseen, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyviin, talonrakentamista koskeviin, teknisiin arviointikriteereihin tutustutaan tarkemmin. Kansallisten ympäristövaatimusten osalta merkittävimpiä ovat uusi kaavoitus- ja rakentamislaki sekä kuntien ja tilaajien ympäristövaatimukset.
Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Sen tavoitteena on auttaa pohjoismaisen rakennusliikkeen case-esimerkin kautta ymmärtämään paremmin ympäristövaatimuksia ja niiden merkitystä sen talonrakentamisen liiketoiminnassa. Työn alussa laadittiin kirjallisuuskatsaus, jolla muodostettiin kokonaiskuva aiheesta. Teoriaosuudessa perehdyttiin merkittävimpiin talonrakentamista koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin ympäristövaatimuksiin. Aiheeseen tutustumisen jälkeen järjestettiin kohdeyritystä koskeva sisäinen haastattelukierros, jolla luotiin käsitys kohdeyrityksen ympäristöraportoinnin nykytilasta. Nykytilan kartoittamiseksi apuna oli käytössä myös kohdeyrityksen sisäisiä ja julkisia asiakirjoja. Sisäisistä haastatteluista järjestettiin toinen haastattelukierros, jonka avulla pyrittiin syventämään ymmärrystä kohdeyrityksen nykytilasta ja toimista vastata ympäristövaatimusten mukanaan tuomiin haasteisiin. Sisäisten haastatteluiden lisäksi järjestettiin kohdeyrityksen ulkoisia haastatteluita, joiden avulla oli tarkoitus saada lisänäkemystä niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin ympäristövaatimuksiin.
Tutkimusaineisto osoittaa, että talonrakentamista koskevat ympäristövaatimukset ovat kokonaisuudessaan hyvin monimutkainen ja laaja kokonaisuus. Taksonomia-asetuksen voidaan todeta olevan kokonaisuudessaan vielä keskeneräinen. Tärkeintä taksonomia-asetuksen suhteen olisikin pysyä ajanhermolla ja luoda valmiudet sille, että yrityksellä on kykyä vastata sen sisältämiin vaatimuksiin tulevaisuudessa. Kansallisten vaatimusten osalta kohdeyrityksen tilanne on hyvä pakollisten ympäristövaatimusten, niin nykyisten kuin tulevienkin, suhteen. Sen sijaan huomio tulisikin siirtää vapaaehtoisiin vaatimuksiin, jotka ovat useimmiten peräisin kunnilta ja tilaajilta. Niiden osalta tulisi pyrkiä luomaan toimivat toimintamallit, jotta vapaaehtoisten vaatimusten tunnistettaisiin yleistyvät vuosi vuodelta ja jotta niihin olisi helpompi vastata nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksen lopussa kansallisista vaatimuksista laadittiin tiekartta. Lisäksi tässä tutkimuksessa näkemykset talonrakentamiselle osoitettujen ympäristövaatimuksiin liittyvistä uhista ja mahdollisuuksista tuotiin esille SWOT-analyysin avulla.
Eri tahoilta tulevat ympäristövaatimukset muodostavat erittäin laajan ja vaikeasti ymmärrettävän kokonaisuuden. Tästä johtuen tämän tutkimuksen tarkoituksena on koota eri tahoilta tulevat talonrakentamista koskettavat ympäristövaatimuksia yhteen, jotta niiden kokonaisuuden hallinnasta tulisi helpommin ymmärrettävää. Tämän tutkimuksen osalta taksonomia-asetus osoittautui merkittävimmäksi kansainväliseksi ympäristövaatimukseksi. Tutkimuksessa paneudutaan syvemmin kahteen ensimmäiseen taksonomiaa koskevaan päätavoitteeseen, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyviin, talonrakentamista koskeviin, teknisiin arviointikriteereihin tutustutaan tarkemmin. Kansallisten ympäristövaatimusten osalta merkittävimpiä ovat uusi kaavoitus- ja rakentamislaki sekä kuntien ja tilaajien ympäristövaatimukset.
Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Sen tavoitteena on auttaa pohjoismaisen rakennusliikkeen case-esimerkin kautta ymmärtämään paremmin ympäristövaatimuksia ja niiden merkitystä sen talonrakentamisen liiketoiminnassa. Työn alussa laadittiin kirjallisuuskatsaus, jolla muodostettiin kokonaiskuva aiheesta. Teoriaosuudessa perehdyttiin merkittävimpiin talonrakentamista koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin ympäristövaatimuksiin. Aiheeseen tutustumisen jälkeen järjestettiin kohdeyritystä koskeva sisäinen haastattelukierros, jolla luotiin käsitys kohdeyrityksen ympäristöraportoinnin nykytilasta. Nykytilan kartoittamiseksi apuna oli käytössä myös kohdeyrityksen sisäisiä ja julkisia asiakirjoja. Sisäisistä haastatteluista järjestettiin toinen haastattelukierros, jonka avulla pyrittiin syventämään ymmärrystä kohdeyrityksen nykytilasta ja toimista vastata ympäristövaatimusten mukanaan tuomiin haasteisiin. Sisäisten haastatteluiden lisäksi järjestettiin kohdeyrityksen ulkoisia haastatteluita, joiden avulla oli tarkoitus saada lisänäkemystä niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin ympäristövaatimuksiin.
Tutkimusaineisto osoittaa, että talonrakentamista koskevat ympäristövaatimukset ovat kokonaisuudessaan hyvin monimutkainen ja laaja kokonaisuus. Taksonomia-asetuksen voidaan todeta olevan kokonaisuudessaan vielä keskeneräinen. Tärkeintä taksonomia-asetuksen suhteen olisikin pysyä ajanhermolla ja luoda valmiudet sille, että yrityksellä on kykyä vastata sen sisältämiin vaatimuksiin tulevaisuudessa. Kansallisten vaatimusten osalta kohdeyrityksen tilanne on hyvä pakollisten ympäristövaatimusten, niin nykyisten kuin tulevienkin, suhteen. Sen sijaan huomio tulisikin siirtää vapaaehtoisiin vaatimuksiin, jotka ovat useimmiten peräisin kunnilta ja tilaajilta. Niiden osalta tulisi pyrkiä luomaan toimivat toimintamallit, jotta vapaaehtoisten vaatimusten tunnistettaisiin yleistyvät vuosi vuodelta ja jotta niihin olisi helpompi vastata nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksen lopussa kansallisista vaatimuksista laadittiin tiekartta. Lisäksi tässä tutkimuksessa näkemykset talonrakentamiselle osoitettujen ympäristövaatimuksiin liittyvistä uhista ja mahdollisuuksista tuotiin esille SWOT-analyysin avulla.