Piikkilanka-aitoja ja ihmisarvoista elämää: Sidosryhmien näkemyksiä EU-Libya-muuttoliikeyhteistyön kyvystä vähentää naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien riskiä joutua ihmiskaupan uhriksi
Pesämaa, Ada (2022)
Pesämaa, Ada
2022
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209297345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209297345
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tavoitteenani on analysoida keskeisten sidosryhmien subjektiivisia näkemyksiä EU-Libya-muuttoliikeyhteistyöstä, sekä sen roolista ihmiskaupan vastaisessa työssä. Pyrin kartoittamaan keskeisiä puutteita, joita sidosryhmät näkevät muuttoliikeyhteistyössä erityisesti ihmiskaupan vastaisen työn kontekstissa sekä mahdollisia suuntia, jonne EU-Libya-yhteistyön ja laajemmin EU:n maahanmuuttopolitiikan haluttaisiin menevän. Toteutan analyysin psykologiasta lähtöisin olevan Q-metodin keinoin, joka yhdistää subjektiivisia näkemyksiä kartoittavan haastatteluaineiston faktorianalyysiin. Olen haastatellut tutkielmaa varten 15:a henkilöä, jotka jollain tavalla käsittelevät työssään EU:n maahanmuuttopolitiikkaan, Libyaan ja ihmiskauppaan liittyviä teemoja. Haastateltavat tulevat niin kansalaisjärjestöistä, Suomen hallinnosta, EU-instituutioista kuin tutkimuslaitoksilta. Q-metodologian tuloksena sain kolme faktoria, joita tarkastelen tutkielmaa ohjaavan intersektionaalisen feminismin teorian avulla. Teorian mukaisesti keskityn tutkielmassani naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten riskiin joutua ihmiskaupan uhriksi.
Faktori 1 korostaa EU:n roolia ja vastuuta muuttoliikeyhteistyössä. Faktorin 1 mukaan nykyinen muuttoliikeyhteistyön rakenne aiheuttaa haavoittuvuutta Libyassa oleville siirtolaisille ja faktori toivoisi jopa radikaalia muutosta kohti ihmisoikeuslähtöisempää politiikkaa esimerkiksi maahanmuuttoreittien tai etsintä- ja pelastusoperaatioiden lisäämisen muodossa. Faktori 2 taas peräänkuuluttaa Libyan roolia yhtäältä sisäisten ongelmiensa ratkaisemisessa ja toisaalta ulkorajojensa vahvistamisessa, ja faktori 2 katsoo EU:lla olevan tärkeä, mutta rajallinen rooli Libyan tukemisessa. Faktorille 3 EU näyttäytyy ihmisoikeuksien puolustajana ja EU:n diplomatian toivotaan vahvistuvan Libyassa tulevaisuudessa. Jokainen faktori pitää Libyaa heikkona valtiona ja suhtautuu enemmän tai vähemmän pessimistisesti sen tulevaisuuteen. Intersektionaalisen feminismin kannalta kiinnostava löydös on se, että naisten ja nuorten roolia Libyan yhteiskunnan rakentajina ei nähdä kovin oleellisena tai realistisena millään faktorilla. Mielenkiintoista on, että haastateltavan, joka ei latautunut vahvasti yhdelläkään faktorilla, Q-jaottelu vastasi parhaiten intersektionaalisen feminismin näkemystä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien roolista yhteiskunnan rakentamisessa ja ihmiskaupan vastaisessa työssä.
Faktorit ovat yhtä mieltä siitä, että ihmiskaupasta selvinneiden voimaannuttaminen on tärkeää ja sille halutaan luoda tilaa ihmiskaupan vastaisessa työssä. Vaikka kysymykset EU:n ja Libyan vastuusta, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien ristiriidasta tai piilevistä asenteista erottavat faktorien edustajia radikaalillakin tavalla, jokainen faktori kokee ihmiskaupasta selvinneiden kuuntelemisen olevan yksi olennaisimmista suunnista ihmiskaupan vastaisessa työssä.
Faktori 1 korostaa EU:n roolia ja vastuuta muuttoliikeyhteistyössä. Faktorin 1 mukaan nykyinen muuttoliikeyhteistyön rakenne aiheuttaa haavoittuvuutta Libyassa oleville siirtolaisille ja faktori toivoisi jopa radikaalia muutosta kohti ihmisoikeuslähtöisempää politiikkaa esimerkiksi maahanmuuttoreittien tai etsintä- ja pelastusoperaatioiden lisäämisen muodossa. Faktori 2 taas peräänkuuluttaa Libyan roolia yhtäältä sisäisten ongelmiensa ratkaisemisessa ja toisaalta ulkorajojensa vahvistamisessa, ja faktori 2 katsoo EU:lla olevan tärkeä, mutta rajallinen rooli Libyan tukemisessa. Faktorille 3 EU näyttäytyy ihmisoikeuksien puolustajana ja EU:n diplomatian toivotaan vahvistuvan Libyassa tulevaisuudessa. Jokainen faktori pitää Libyaa heikkona valtiona ja suhtautuu enemmän tai vähemmän pessimistisesti sen tulevaisuuteen. Intersektionaalisen feminismin kannalta kiinnostava löydös on se, että naisten ja nuorten roolia Libyan yhteiskunnan rakentajina ei nähdä kovin oleellisena tai realistisena millään faktorilla. Mielenkiintoista on, että haastateltavan, joka ei latautunut vahvasti yhdelläkään faktorilla, Q-jaottelu vastasi parhaiten intersektionaalisen feminismin näkemystä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien roolista yhteiskunnan rakentamisessa ja ihmiskaupan vastaisessa työssä.
Faktorit ovat yhtä mieltä siitä, että ihmiskaupasta selvinneiden voimaannuttaminen on tärkeää ja sille halutaan luoda tilaa ihmiskaupan vastaisessa työssä. Vaikka kysymykset EU:n ja Libyan vastuusta, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien ristiriidasta tai piilevistä asenteista erottavat faktorien edustajia radikaalillakin tavalla, jokainen faktori kokee ihmiskaupasta selvinneiden kuuntelemisen olevan yksi olennaisimmista suunnista ihmiskaupan vastaisessa työssä.