Hakkeriajattelutapa : Hakkerointiprosesseja ja taustatekijöitä

Abstract

Tähän mennessä suurin osa kyberturvallisuuden tutkimuksesta on keskittynyt teknologisiin näkökohtiin, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty tietoverkkorikosten taustalla oleviin inhimillisiin tekijöihin. Kuitenkin vahva ymmärrys hakkeriajattelutavasta eli hakkereiden aikeiden ja toimien taustalla olevista motiiveista sekä strategioista on tärkeää, jotta kyberturvateknologioita voitaisiin kehittää, ja yritykset ja organisaatiot voisivat paremmin suojautua hakkereiden tietojärjestelmiin kohdistuvilta hyökkäyksiltä.

Tässä tutkielmassa tutkitaan hakkeriajattelutapaa eli millaisia toimintaprosesseja hakkerit käyttävät ja millaiset tekijät ohjaavat hakkerien toimintaa. Samalla tehdään katsaus hakkeri-termin vuosikymmenten saatossa muuttuneeseen merkitykseen ja etenkin nykyaikaiseen käsitykseen hakkerista. Hakkeriajattelutapaa tarkastellaan hakkerityypittelyjen, hakkerointiprosessien sekä hakkerointiin vaikuttavia taustatekijöiden näkökulmasta. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistona oli kahdeksantoista aihetta käsittelevää tutkimusartikkelia. Tutkimusmenetelmänä toimi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen prosessimalli tämän tutkielman laajuuteen nähden typistettynä ja yksinkertaistettuna.

Tutkielman tuloksena tarkasteltiin kahta erilaista hakkeriprosessimallia. Huolimatta eroavaisuuksista kumpikin prosessimalli johtaa samaan eli tiedonkeruun ja asioiden selvittelyiden kautta haavoittuvuuden löytämiseen ja siitä raportoimiseen. Prosessimaisen toiminnan lisäksi hakkereiden toimintaa ohjaa erilaiset tekijät kuten ekonomiset, poliittiset tai ajalliset motiivit, rahalliset palkkiot sekä moraalinen käsitys hyvän tekemisestä yhteiskunnan eduksi. Tarkastelussa nousi esiin myös hakkeri-termin muuttunut merkitys. Aikaisempi käsitys hakkerista rikollisena nuorukaisena on muuttunut ja tänä päivänä hakkeri-termillä on monimuotoisempi merkitys, johon vaikuttaa hakkerin omat ominaisuudet, tavoitteet ja strategiat. Tutkielman tulokset osoittavat, että hakkerin motiivina ja tavoitteena voi olla uuden oppiminen, kohteen hyväksi käyttäminen tai hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle. Hakkerit ovat tänä päivänä yhtä paljon tuhon kuin toivon hahmoja, ja heillä on tärkeä rooli tietoturvallisuuden valvonnassa.