”Tehdään työstämme numeroo”: Hoidon syy -tiedon kirjaamiseen vaikuttavat tekijät Pirkanmaan perusterveydenhuollossa
Joronen, Hanni (2022)
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209267287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209267287
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden alaisuuteen. Hyvinvointialueiden valtiolta saama rahoitus perustuu 80-prosenttisesti väestön palvelutarpeeseen, jota määritetään muun muassa sairastavuuden perusteella.
Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kirjata jokaisesta asiakkaan hoitotapahtumasta hoidon syy -koodi (ICD-10 tai ICPC-2) potilastietojärjestelmään. Hoidon syy -koodit ovat merkittävä tekijä palvelutarpeen määrityksessä, sillä ne kertovat väestön sairastavuudesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raporteista on nähtävissä, että ammattilaiset eivät kirjaa hoidon syy -koodia ohjeistusten mukaisesti jokaisesta palvelutapahtumasta. Tällä saattaa olla vaikutusta tulevien hyvinvointialueiden saamaan rahoitukseen ja sitä kautta alueiden mahdollisuuksiin tuottaa tarvittavat palvelut väestölle. Vajavainen tieto haastaa myös onnistuneen tietojohtamisen mahdollisuuksia hyvinvointialueilla.
Tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat olleet seuraavat: Mitkä tekijät vaikuttavat hoidon syy -tilastointitiedon syntymiseen? Millä tekijöillä hoidon syyn kirjaamisen kattavuutta voidaan pyrkiä nostamaan? Tutkimuksen kohteena ovat olleet Pirkanmaan terveysasemilla työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset. Aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella ja saatu aineisto analysoitiin monimenetelmällä eli monivalintaosioihin saadut vastaukset kvantitatiivisesti ja avoimiin osioihin saadut vastaukset kvalitatiivisesti teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimushypoteesina oli, että hoidon syyn kirjaamiseen vaikuttavat useat tekijät ammattilaisten arjessa. Tutkimuksen tulokset vahvistivat tämän. Tulokset jakautuivat viiteen päälöydökseen: 1) potilastietojärjestelmän käytettävyydellä on merkitystä tuotetun tiedon määrään ja laatuun, 2) ohjeistusten hallitseminen on kirjavaa ja henkilöstön koulutus oikeanlaiseen kirjaamiseen puutteellista, 3) johdon sitoutuneisuus tukee kirjauskattavuuden parantamista ja tavoitteiden asettamista, 4) ammattilaiset pitävät hoidon syy -tiedon kirjaamista tärkeänä, mutta tuotetun tiedon hyödyntäminen lisää kirjaamisen merkitystä ja sitä myöten kirjaamismotivaatiota ja 5) kansalliset koodistot, joilla hoidon syytä kirjataan, eivät aina vastaa perusterveydenhuollossa esiin tulevia asiakkaiden haasteita.
Saadut tulokset aukaisevat syitä, jotka vaikuttavat hoidon syyn kirjaamiseen ammattilaisten arjessa. Osa saaduista tuloksista on luonteeltaan sen kaltaisia, että niiden korjaaminen on haasteellista, mutta osaan on mahdollista vaikuttaa paikallisilla kehittämistoimilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen onnistuminen nojaa osaavan tietojohtamisen eetokseen. Tuotetun tiedon määrä ja laatu määrittävät kuitenkin tietojohtamisen onnistumisen ja sitä myöten tavoitteiden saavuttamisen edellytykset.
Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kirjata jokaisesta asiakkaan hoitotapahtumasta hoidon syy -koodi (ICD-10 tai ICPC-2) potilastietojärjestelmään. Hoidon syy -koodit ovat merkittävä tekijä palvelutarpeen määrityksessä, sillä ne kertovat väestön sairastavuudesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raporteista on nähtävissä, että ammattilaiset eivät kirjaa hoidon syy -koodia ohjeistusten mukaisesti jokaisesta palvelutapahtumasta. Tällä saattaa olla vaikutusta tulevien hyvinvointialueiden saamaan rahoitukseen ja sitä kautta alueiden mahdollisuuksiin tuottaa tarvittavat palvelut väestölle. Vajavainen tieto haastaa myös onnistuneen tietojohtamisen mahdollisuuksia hyvinvointialueilla.
Tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat olleet seuraavat: Mitkä tekijät vaikuttavat hoidon syy -tilastointitiedon syntymiseen? Millä tekijöillä hoidon syyn kirjaamisen kattavuutta voidaan pyrkiä nostamaan? Tutkimuksen kohteena ovat olleet Pirkanmaan terveysasemilla työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset. Aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella ja saatu aineisto analysoitiin monimenetelmällä eli monivalintaosioihin saadut vastaukset kvantitatiivisesti ja avoimiin osioihin saadut vastaukset kvalitatiivisesti teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimushypoteesina oli, että hoidon syyn kirjaamiseen vaikuttavat useat tekijät ammattilaisten arjessa. Tutkimuksen tulokset vahvistivat tämän. Tulokset jakautuivat viiteen päälöydökseen: 1) potilastietojärjestelmän käytettävyydellä on merkitystä tuotetun tiedon määrään ja laatuun, 2) ohjeistusten hallitseminen on kirjavaa ja henkilöstön koulutus oikeanlaiseen kirjaamiseen puutteellista, 3) johdon sitoutuneisuus tukee kirjauskattavuuden parantamista ja tavoitteiden asettamista, 4) ammattilaiset pitävät hoidon syy -tiedon kirjaamista tärkeänä, mutta tuotetun tiedon hyödyntäminen lisää kirjaamisen merkitystä ja sitä myöten kirjaamismotivaatiota ja 5) kansalliset koodistot, joilla hoidon syytä kirjataan, eivät aina vastaa perusterveydenhuollossa esiin tulevia asiakkaiden haasteita.
Saadut tulokset aukaisevat syitä, jotka vaikuttavat hoidon syyn kirjaamiseen ammattilaisten arjessa. Osa saaduista tuloksista on luonteeltaan sen kaltaisia, että niiden korjaaminen on haasteellista, mutta osaan on mahdollista vaikuttaa paikallisilla kehittämistoimilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen onnistuminen nojaa osaavan tietojohtamisen eetokseen. Tuotetun tiedon määrä ja laatu määrittävät kuitenkin tietojohtamisen onnistumisen ja sitä myöten tavoitteiden saavuttamisen edellytykset.