Big data hallinnan instrumenttina: tapaus keep.eu
Laakio, Ella (2022)
Laakio, Ella
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209237244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209237244
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan big data -tietokannan roolia hallinnan instrumenttina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana digitalisaatio on edennyt yhä nopeammin. Digitalisaatio ja sen myötä tiedon säilöminen sähköiseen muotoon on aiheuttanut sen, että dataa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Uutena globaalina haasteena on datan massiiviset ja vaikeasti käsiteltävät määrät eli niin sanottu big data. Digitalisaation kanssa samaan aikaan julkinen hallinto on kokenut valtaisan muutoksen siirryttäessä hallinnosta kohti hallintaa. Hallinnan määritelmä on tarkentunut yhä esimerkiksi älykkään- ja verkostohallinnan muodoilla.
Tutkimuksen lähestymistapana toimii tapaustutkimus, jonka kautta tarkastellaan keep.eu big data -tietokannan käyttäjien ja johtajien näkemyksiä tietokannasta. Tarkoituksena on siis yksinkertaistettuna selvittää, millainen (älykkään) hallinnan instrumentti keep.eu on. Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdeksasta teemahaastattelusta, joista puolet kohdistuu tietokannan käyttäjiin ja puolet niin sanottuihin tietokannan johtajiin. Haastatteluaineistoa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen kannalta keskeisin tutkimustulos on, että keep.eu -tietokannan kehitystyöhön käytetään monia verkosto- ja älykkään hallinnan käytäntöjä. Näistä tärkeimpinä voidaan mainita se, että tietokantaa käytetään päätöksenteon tukena. Lisäksi tietokannan kehittäminen on jakautunut verkostomaisesti monelle taholle.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että keep.eu on (älykkään) hallinnan instrumentti. Samalla, kun tietokannan kehittämiseen ja käyttämiseen liittyy selkeitä kytköksiä älykkääseen hallintaan ja sen instrumenttina toimimiseen, löytyy aineistosta myös viitteitä älykkyyden heikkouteen. Haastatteluaineistosta käy ilmi, että esimerkiksi käyttäjien ja sidosryhmien osallistamisen tehostaminen sekä sidosryhmien roolin selkiyttäminen tehostaisivat olemassa olevaa älykkyyttä entisestään.
Tutkimuksen lähestymistapana toimii tapaustutkimus, jonka kautta tarkastellaan keep.eu big data -tietokannan käyttäjien ja johtajien näkemyksiä tietokannasta. Tarkoituksena on siis yksinkertaistettuna selvittää, millainen (älykkään) hallinnan instrumentti keep.eu on. Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdeksasta teemahaastattelusta, joista puolet kohdistuu tietokannan käyttäjiin ja puolet niin sanottuihin tietokannan johtajiin. Haastatteluaineistoa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen kannalta keskeisin tutkimustulos on, että keep.eu -tietokannan kehitystyöhön käytetään monia verkosto- ja älykkään hallinnan käytäntöjä. Näistä tärkeimpinä voidaan mainita se, että tietokantaa käytetään päätöksenteon tukena. Lisäksi tietokannan kehittäminen on jakautunut verkostomaisesti monelle taholle.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että keep.eu on (älykkään) hallinnan instrumentti. Samalla, kun tietokannan kehittämiseen ja käyttämiseen liittyy selkeitä kytköksiä älykkääseen hallintaan ja sen instrumenttina toimimiseen, löytyy aineistosta myös viitteitä älykkyyden heikkouteen. Haastatteluaineistosta käy ilmi, että esimerkiksi käyttäjien ja sidosryhmien osallistamisen tehostaminen sekä sidosryhmien roolin selkiyttäminen tehostaisivat olemassa olevaa älykkyyttä entisestään.