"Raamattukäräjien" retoriikan analyysi: Retorisin keinoin tuotettu ja purettu polarisaatio Päivi Räsäsen oikeusjutun uutisoinnissa
Uimaluoto, Tiina (2022)
2022
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209217207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209217207
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisin retorisin keinoin Päivi Räsäsen oikeusjutun uutisoinnissa tuotetaan tai puretaan polarisaatiota ja vastakkainasettelua yleisöissä. Tutkielma tarkastelee myös, onko uutisissa käytetty sovittelujournalismin menetelmiä polarisaation ja vastakkainasettelun purkamiseksi.
Aineistona on viisi Ylen artikkelia ja neljä Helsingin Sanomien artikkelia. Artikkelien julkaisuväli on 22.1.2022–14.2.2022, sillä tuona aikavälinä Räsäsen tapausta käsiteltiin mediassa erityisen paljon oikeudenkäynnin sijoittuessa tammikuun 2022 lopulle.
Tutkielman teoreettinen viitekehys nojautuu sovittelujournalismiin ja journalismin polarisaatioon. Sovittelujournalismi nojaa käsitteenä Ahvan ym. määritelmään, jossa sovittelujournalismilla tarkoitetaan sellaista ajattelun ja toiminnan tapaa, joka auttaa hahmottamaan ristiriitoja muuten kuin vastakkainasetteluna. Ahvan ym. mukaan sovittelujournalismin tavoitteena on luoda tilaa rakentavalle erimielisyydelle ja auttaa yleisöä ymmärtämään näitä erimielisyyksiä.
Journalismin polarisaatiolla viittaan vastakkainasetteluun ja yhteiskunnallisten kuilujen kasvamiseen, jossa ymmärrys yksilöiden välillä vähenee jopa siinä määrin, että yleisöillä ei enää ole yhteistä maaperää. Tutkimusmetodina on käytetty retoriikan analyysia.
Artikkeleissa ei ole näkyvästi hyödynnetty sovittelujournalistisia menetelmiä ja näyttää siltä, että erityisesti verkko-otsikoinnin tapa aineiston uutisten kohdalla saattaa olla lisäämässä vastakkainasettelua yleisöjen välillä retoristen keinojen kautta. Artikkelien leipäteksti oli huomattavasti otsikoita neutraalimpaa, ja leipätekstin ilmaisutapojen sekä rakenteiden tasolla neutraali sävy saattaa osaltaan olla lieventämässä vastakkainasettelua.
Aineistona on viisi Ylen artikkelia ja neljä Helsingin Sanomien artikkelia. Artikkelien julkaisuväli on 22.1.2022–14.2.2022, sillä tuona aikavälinä Räsäsen tapausta käsiteltiin mediassa erityisen paljon oikeudenkäynnin sijoittuessa tammikuun 2022 lopulle.
Tutkielman teoreettinen viitekehys nojautuu sovittelujournalismiin ja journalismin polarisaatioon. Sovittelujournalismi nojaa käsitteenä Ahvan ym. määritelmään, jossa sovittelujournalismilla tarkoitetaan sellaista ajattelun ja toiminnan tapaa, joka auttaa hahmottamaan ristiriitoja muuten kuin vastakkainasetteluna. Ahvan ym. mukaan sovittelujournalismin tavoitteena on luoda tilaa rakentavalle erimielisyydelle ja auttaa yleisöä ymmärtämään näitä erimielisyyksiä.
Journalismin polarisaatiolla viittaan vastakkainasetteluun ja yhteiskunnallisten kuilujen kasvamiseen, jossa ymmärrys yksilöiden välillä vähenee jopa siinä määrin, että yleisöillä ei enää ole yhteistä maaperää. Tutkimusmetodina on käytetty retoriikan analyysia.
Artikkeleissa ei ole näkyvästi hyödynnetty sovittelujournalistisia menetelmiä ja näyttää siltä, että erityisesti verkko-otsikoinnin tapa aineiston uutisten kohdalla saattaa olla lisäämässä vastakkainasettelua yleisöjen välillä retoristen keinojen kautta. Artikkelien leipäteksti oli huomattavasti otsikoita neutraalimpaa, ja leipätekstin ilmaisutapojen sekä rakenteiden tasolla neutraali sävy saattaa osaltaan olla lieventämässä vastakkainasettelua.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10830]