Suomalaisen vaalirahoituksen käytännöt korruption näkökulmasta: Sisällönanalyysi parlamentaaristen vaalityöryhmien työskentelystä 2008–2022

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään miltä tämänhetkinen vaalirahoituslaki näyttää korruption näkökulmasta tarkasteltuna, millaisia muutoksia vaalirahoituslakiin on tehty ja miltä korruption kitkeminen on näyttänyt työryhmissä, joiden tehtävänä on ollut valmistella vaalirahoituslainsäädännön muutoksia vuosien 2008–2022 aikana. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan suomalaista vaalirahoitusta, joka on oikeusministeriön mukaan yksi keskeinen riskialue Suomessa esiintyvässä korruptiossa.

Tutkielman pääkysymyksenä on ”Miltä suomalainen vaalirahoituslainsäädäntö ja käytännöt näyttävät korruption määritelmien näkökulmasta?”. Vaalirahoituslainsäädännön ja käytäntöjen kehitystä tarkastellaan aikavälillä 2008–2022. Pääkysymystä lähestytään myös alakysymyksen kautta, joka on “Millaisia puoluepoliittisia eroja vaalirahoitussääntelyyn liittyy?”. Tarkastelun kohteena ovat kolme eri oikeusministeriön asettamaa työryhmää, joiden agendalla on ollut vaalirahoitusta koskevien esitysten valmistelu eri näkökulmista ja lainsäädännön tarkistamista. Työryhmien kokoonpano on koostunut asiantuntijoista ja jokaisen eduskuntapuolueen edustajasta. Aineistona tässä tutkielmassa toimii näiden työryhmien kokousaineistoja eli pöytäkirjoja ja esityslistoja sekä loppuraportit, joista selviää, millaisia toimia korruption kitkemiseksi on tehty ja mitä vaalirahoituksen ongelmia ei ole saatu ratkaistua. Tutkielmassa hyödynnetään vaalirahoituksen käytäntöjen arvioinnissa sisällönanalyysia.

Tutkielman tulokset osoittavat, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen ovat olleet vaalirahoituskohun jälkeen tärkeitä kehityskohtia vaalirahoituksen lainsäädännössä sekä yleisissä käytänteissä. Korruption näkökulmasta vaalirahoitukseen liittyy edelleen useita ongelmakohtia, joita ei ole saatu kitkettyä. Vaalityöryhmien kehitysehdotukset ovat olleet hyvin minimaalisia verrattuna siihen millaisia kehitystarpeita vaalirahoituksessa on huomattu sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Työryhmien puoluepoliittiset erot nousivat esiin etenkin kampanjakattoa koskevissa keskusteluissa. Mielipiteitä jakoi myös kampanjatilin käyttö sekä kysymys siitä, minkä suuruiset lahjoitukset tulisi ilmoittaa. Puoluepoliittiset erot ovat toimineet osaltaan jarruttavana tekijänä tärkeissä kysymyksissä.