Onnistunut vai epäonnistunut ensimmäinen luokanopettajavuosi? : Pian valmistuvien luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä opettajan työn ensimmäisistä vuosista
Alijoki, Emma (2022)
Alijoki, Emma
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209197141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209197141
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pian valmistuvien luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä opettajan työn ensimmäisistä kolmesta vuodesta. Tavoitteena on päästä perille niin myönteisistä kuin kielteisistä käsityksistä työhön liittyen. Aiempien tutkimusten mukaan yhä useampi opettaja kokee stressiä ja kuormitusta työssään ja alanvaihto on yhä yleisempää erityisesti uusien opettajien keskuudessa. Noviisiopettajien kokemuksia työn ensimmäisistä vuosista on tutkittu useissa tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa kohteena ovat opiskelijat.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja se toteutettiin fenomenografisella tutkimussuuntauksella. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä ja tutkimuskohteena olivat Tampereen yliopiston maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijat. Aineistonkeruussa kehyskertomuksia oli kaksi. Näistä ensimmäinen keskittyi tutkimaan luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä tekijöistä, jotka johtavat onnistuneeseen ensimmäiseen työvuoteen. Toinen kehyskertomus taas tutki käsityksiä epäonnistuneeseen ensimmäiseen työvuoteen johtaneista tekijöistä.
Tutkimustulosten perusteella hyvin samankaltaiset tekijät liittyvät vastaajien mukaan ensimmäiseen työvuoteen. Yhteisiä tekijöitä onnistuneessa ja epäonnistuneessa lukuvuodessa ovat ajankäytön hallinta, työyhteisön tuki, opetuksen rutiinit sekä vuorovaikutus oppilaiden ja huoltajien kanssa. Lisäksi onnistuneeseen lukuvuoteen sisältyy armollisuus itseen ja epäonnistuneeseen lukuvuoteen riittämättömyyden tunteet. Tulosten perusteella se, onko lukuvuosi onnistunut vai epäonnistunut, on monien tekijöiden summa. Iso vaikutus tähän on lopulta sillä, onko itselle asettanut realistiset tavoitteet ensimmäiselle opettajavuodelle.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että koulutuksessa opittavien tietojen ja taitojen olisi tärkeää kohdata käytännön työssä tarvittavia tietoja ja taitoja. Luokanopettajan koulutuksen ollessa yliopistotason koulutus ja tämän vuoksi teoria- ja tutkimuspainotteinen, koulutus ei välttämättä kohtaa työelämän tarpeita. Käytännön työn kanssa kohtaavan koulutuksen lisäksi merkittävää on vastavalmistuneita opettajia tukevan perehdytyksen lisääminen.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja se toteutettiin fenomenografisella tutkimussuuntauksella. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä ja tutkimuskohteena olivat Tampereen yliopiston maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijat. Aineistonkeruussa kehyskertomuksia oli kaksi. Näistä ensimmäinen keskittyi tutkimaan luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä tekijöistä, jotka johtavat onnistuneeseen ensimmäiseen työvuoteen. Toinen kehyskertomus taas tutki käsityksiä epäonnistuneeseen ensimmäiseen työvuoteen johtaneista tekijöistä.
Tutkimustulosten perusteella hyvin samankaltaiset tekijät liittyvät vastaajien mukaan ensimmäiseen työvuoteen. Yhteisiä tekijöitä onnistuneessa ja epäonnistuneessa lukuvuodessa ovat ajankäytön hallinta, työyhteisön tuki, opetuksen rutiinit sekä vuorovaikutus oppilaiden ja huoltajien kanssa. Lisäksi onnistuneeseen lukuvuoteen sisältyy armollisuus itseen ja epäonnistuneeseen lukuvuoteen riittämättömyyden tunteet. Tulosten perusteella se, onko lukuvuosi onnistunut vai epäonnistunut, on monien tekijöiden summa. Iso vaikutus tähän on lopulta sillä, onko itselle asettanut realistiset tavoitteet ensimmäiselle opettajavuodelle.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että koulutuksessa opittavien tietojen ja taitojen olisi tärkeää kohdata käytännön työssä tarvittavia tietoja ja taitoja. Luokanopettajan koulutuksen ollessa yliopistotason koulutus ja tämän vuoksi teoria- ja tutkimuspainotteinen, koulutus ei välttämättä kohtaa työelämän tarpeita. Käytännön työn kanssa kohtaavan koulutuksen lisäksi merkittävää on vastavalmistuneita opettajia tukevan perehdytyksen lisääminen.