"Aina läsnä, mutta ei ikinä kunnolla mukana" : Tyttöjen käsityksiä tyttöjen toimijuudesta suomalaisessa peruskoulussa
Annala, Silva (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209137038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209137038
Tiivistelmä
Tässä maisterintutkielmassa selvitettiin, millaisia käsityksiä tytöillä on omasta toimijuudestaan ja kuinka tytöt käsittivät koulun tukevan ja/tai rajoittavan heidän toimijuuttaan. Tutkimus toteutettiin yhdessä pirkanmaalaisessa peruskoulussa. Tutkimukseen saivat osallistua kaikki itsensä tytöksi identifioivat 9. luokkalaiset henkilöt.
Tutkimuksessani analysoin tyttöjen käsityksiä heistä itsestään fenomenografisella tutkimusotteella konstruktivistisen tietokäsityksen mukaisesti ja aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä. Eläytymismenetelmässä varioitiin kahta kehyskertomusta, josta toisessa analysoitiin tyttöjen käsityksiä paljon esillä olevasta tytöstä toimijana ja toisessa tyttöjen käsityksiä vain vähän esillä olevasta tytöstä toimijana.
Tulosten mukaan tyttöjen toimijuus ilmenee kahdella tavalla, jotka ovat passiivinen toimijuus sekä aktiivinen toimijuus. Passiivisen toimijuuden sekä aktiivisen toimijuuden alakategorioiksi muodostuivat aktiivispassiivinen toimija, sosiaalisen pääoman hallitseva toimija, valikoiva toimija, hyväksyntää hakeva toimija sekä etuoikeutettu toimija.
Lisäksi tulokset osoittivat, että tyttöjen toimijuutta tuetaan ja rajoitetaan koulussa työskentelevien aikuisten, muiden oppilaiden sekä tyttöjen itsensä aiheuttamana. Kertomuksista ilmeni neljä alakategoriaa, joilla tyttöjen toimijuutta rajoitettiin ja vain yksi alakategoria, joilla tyttöjen toimijuutta tuettiin. Toimijuuden rajoittamisen sekä tuen alakategoriat saivat nimikseen huomiotta jätetyt, koulussa vallitsevan hierarkian uhrit, olettamuksilla rajoitetut, suoran poikavallan alistamat sekä toimijuuden tukitoimet.
Tutkimustulokset osoittavat, että tytöillä on hyvin kapea-alainen tila toteuttaa omaa toimijuuttaan. Suomalaisessa peruskoulussa olisi tarve tukea tyttöjen toimijuutta enemmän kuin miten se tämän päivän koulumaailmassa toteutuu. Tytöt kohtaavat koulussa kovaa kamppailua toimijuudestaan arjen erilaisissa tilanteissa. Tyttöjen oikeus on tulla koulussa kuulluiksi ja nähdyiksi sekä harjoittaa omanlaistaan toimijuutta.
Tutkimuksessani analysoin tyttöjen käsityksiä heistä itsestään fenomenografisella tutkimusotteella konstruktivistisen tietokäsityksen mukaisesti ja aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä. Eläytymismenetelmässä varioitiin kahta kehyskertomusta, josta toisessa analysoitiin tyttöjen käsityksiä paljon esillä olevasta tytöstä toimijana ja toisessa tyttöjen käsityksiä vain vähän esillä olevasta tytöstä toimijana.
Tulosten mukaan tyttöjen toimijuus ilmenee kahdella tavalla, jotka ovat passiivinen toimijuus sekä aktiivinen toimijuus. Passiivisen toimijuuden sekä aktiivisen toimijuuden alakategorioiksi muodostuivat aktiivispassiivinen toimija, sosiaalisen pääoman hallitseva toimija, valikoiva toimija, hyväksyntää hakeva toimija sekä etuoikeutettu toimija.
Lisäksi tulokset osoittivat, että tyttöjen toimijuutta tuetaan ja rajoitetaan koulussa työskentelevien aikuisten, muiden oppilaiden sekä tyttöjen itsensä aiheuttamana. Kertomuksista ilmeni neljä alakategoriaa, joilla tyttöjen toimijuutta rajoitettiin ja vain yksi alakategoria, joilla tyttöjen toimijuutta tuettiin. Toimijuuden rajoittamisen sekä tuen alakategoriat saivat nimikseen huomiotta jätetyt, koulussa vallitsevan hierarkian uhrit, olettamuksilla rajoitetut, suoran poikavallan alistamat sekä toimijuuden tukitoimet.
Tutkimustulokset osoittavat, että tytöillä on hyvin kapea-alainen tila toteuttaa omaa toimijuuttaan. Suomalaisessa peruskoulussa olisi tarve tukea tyttöjen toimijuutta enemmän kuin miten se tämän päivän koulumaailmassa toteutuu. Tytöt kohtaavat koulussa kovaa kamppailua toimijuudestaan arjen erilaisissa tilanteissa. Tyttöjen oikeus on tulla koulussa kuulluiksi ja nähdyiksi sekä harjoittaa omanlaistaan toimijuutta.