Kuntalaisaloite keskustelun avaajana
Flink, Anssi (2022)
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma, National Academy of Public Administration - Master's Programme in Administrative Studies, National Academy of Public Administration
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209086963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209086963
Tiivistelmä
Kuntalaisaloite on yksi kuntalaisen suorista vaikuttamiskeinoista, jonka avulla kuntalainen voi nostaa esiin ajankohtaisen ongelman tai asian, joka vaatii laajempaa keskustelua mahdollisista toimenpiteistä niin kuntalaisten kuin kuntapäättäjien keskuudessa. Vaikka osallisuus ja osallistaminen ovat lisääntyneet kunnallisessa päätöksenteossa tämän vuosituhannen aikana, niin samaan aikaan tehtyjen kuntalaisaloitteiden vuosittaiset määrät kunnissa ovat olleet hienoisessa laskussa. Kuntalaisaloitteen 50-vuotisen historian aikana kuntalaisaloitteisiin keskittyneessä tutkimuksessa on tarkasteltu yksittäisten kuntien aloitetoimintaa ja niiden kunnallisoikeudellista sääntelyä.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka vaikuttavana ja kuntalaista julkiseen päätöksentekoon osallistavana vaikuttamisvälineenä kuntalaisaloitetta pidetään kunnissa viranhaltijoiden, kuntapäättäjien ja tavallisten kuntalaisten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla puolistrukturoiduin teemahaastatteluin kolmesta eri kunnasta jokaisesta yhtä kunnan viranhaltijaa, joka vastaa kuntalaisaloitteiden käsittelystä, yhtä kunnanvaltuustossa istuvaa pidempiaikaista luottamushenkilöä sekä yhtä kuntalaista, joka on tehnyt viimeisen viiden vuoden aikana kuntalaisaloitteen. Haastatteluiden lisäksi kolmeltakymmeneltä suomalaiselta kunnalta kerättiin vuosittaiset tiedot kuntalais- ja valtuustoaloitteiden määristä vuosilta 2012–2021.
Teoreettisessa viitekehyksessä tutkimuksessa tarkastellaan kuntalaisaloitteen lisäksi muita Suomen kunnissa käytössä olevia tai olleita aloitejärjestelmiä, kuten valtuustoaloitetta, palvelualoitetta ja kansalliselta tasolta kansalaisaloitetta ja eurooppalaista kansalaisaloitetta. Lisäksi palautetta tarkastellaan teoreettisena ja käytännöllisenä välineenä vaikuttaa toimintaan ja subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta hallinnon järjestämisenä käytettynä periaatteena. Demokratiateorioista käydään läpi deliberatiivista eli keskustelevaa ja puntaroivaa demokratiateoriaa osallisuutta lisäävänä teoriana, kuinka erilaiset osallistavat käytännöt toimivat edustuksellisessa demokratiassa.
Tulokset osoittivat, että kuntalaisaloitteella on oma asemansa suomalaisessa kunnallisessa vaikuttamisessa. Haastattelujen perusteella kuntalaisaloitejärjestelmä vaatii kuitenkin kehittämistä. Kuntalaisaloitejärjestelmä koetaan hitaaksi ja kömpelöksi vaikuttamisvälineeksi, jota ei kunnolla tunneta niin päättäjien kuin kuntalaisten keskuudessa. Sen käyttämistä vaikuttamisvälineenä harkitaan hyvinkin tarkasti, ja monet potentiaalisimmista ideoista ja ehdotuksista otetaankin käsittelyyn muita kanavia pitkin kuten esimerkiksi valtuustoaloitteina. Lainsäädännöllisesti seuraavan laajemman kuntalain uudistamisen yhteydessä tulisikin harkita kuntalaisaloitteen, kuntien palautejärjestelmien ja osallistuvan budjetoinnin yhdistämistä samaan kokonaisuuteen.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka vaikuttavana ja kuntalaista julkiseen päätöksentekoon osallistavana vaikuttamisvälineenä kuntalaisaloitetta pidetään kunnissa viranhaltijoiden, kuntapäättäjien ja tavallisten kuntalaisten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla puolistrukturoiduin teemahaastatteluin kolmesta eri kunnasta jokaisesta yhtä kunnan viranhaltijaa, joka vastaa kuntalaisaloitteiden käsittelystä, yhtä kunnanvaltuustossa istuvaa pidempiaikaista luottamushenkilöä sekä yhtä kuntalaista, joka on tehnyt viimeisen viiden vuoden aikana kuntalaisaloitteen. Haastatteluiden lisäksi kolmeltakymmeneltä suomalaiselta kunnalta kerättiin vuosittaiset tiedot kuntalais- ja valtuustoaloitteiden määristä vuosilta 2012–2021.
Teoreettisessa viitekehyksessä tutkimuksessa tarkastellaan kuntalaisaloitteen lisäksi muita Suomen kunnissa käytössä olevia tai olleita aloitejärjestelmiä, kuten valtuustoaloitetta, palvelualoitetta ja kansalliselta tasolta kansalaisaloitetta ja eurooppalaista kansalaisaloitetta. Lisäksi palautetta tarkastellaan teoreettisena ja käytännöllisenä välineenä vaikuttaa toimintaan ja subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta hallinnon järjestämisenä käytettynä periaatteena. Demokratiateorioista käydään läpi deliberatiivista eli keskustelevaa ja puntaroivaa demokratiateoriaa osallisuutta lisäävänä teoriana, kuinka erilaiset osallistavat käytännöt toimivat edustuksellisessa demokratiassa.
Tulokset osoittivat, että kuntalaisaloitteella on oma asemansa suomalaisessa kunnallisessa vaikuttamisessa. Haastattelujen perusteella kuntalaisaloitejärjestelmä vaatii kuitenkin kehittämistä. Kuntalaisaloitejärjestelmä koetaan hitaaksi ja kömpelöksi vaikuttamisvälineeksi, jota ei kunnolla tunneta niin päättäjien kuin kuntalaisten keskuudessa. Sen käyttämistä vaikuttamisvälineenä harkitaan hyvinkin tarkasti, ja monet potentiaalisimmista ideoista ja ehdotuksista otetaankin käsittelyyn muita kanavia pitkin kuten esimerkiksi valtuustoaloitteina. Lainsäädännöllisesti seuraavan laajemman kuntalain uudistamisen yhteydessä tulisikin harkita kuntalaisaloitteen, kuntien palautejärjestelmien ja osallistuvan budjetoinnin yhdistämistä samaan kokonaisuuteen.