Demokratian murros ja kuntien avautuva hallinta
Kurkela, Kaisa (2022)
Tampereen yliopisto
2022
Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Administrative Sciences, Business Studies and Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2547-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2547-3
Tiivistelmä
Demokratia suomalaisessa yhteiskunnassa on muutoksen kourissa. Erityisesti edustukselliseen demokratiaan liittyvät ongelmat, kuten madaltuneet äänestysprosentit ja äänestämisen eriytyminen sekä kasvanut tyytymättömyys ja epäluottamus suhteessa poliittiseen järjestelmään, ovat keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita nykyajassa. Näihin haasteisiin on nähty vastauksena erilaisten osallistumisen tapojen kirjon laajentaminen. Tämä murroskehitys heijastuu eittämättä suomalaisiin kuntiin, joilla on yleisesti vahva itsehallinto ja palvelurooli. Kuntiin onkin kohdistunut odotuksia uuden- laisten osallistumisen tapojen mahdollistamiseksi. Kunnat ovat ottaneet käyttöön eri- laisia osallistumisen ja yhteistoiminnan tapoja, kanavia sekä laajempia organisatorisia toimintamalleja mahdollistaakseen kansalaisten ja muiden toimijoiden laajemman osallistumisen ja kiinnittääkseen osallistumisen vahvemmin osaksi kunnan hallintoa. Tämä väitöskirjatutkimus pyrkii kuromaan yhteen demokratian murrokseen, julkisen hallinnan avautumisen ja kuntien muutokseen liittyviä tutkimuksellisia näkökulmia. Tutkimuksen tavoitteena on saavuttaa syvempää ymmärrystä kunnan kurottautumisesta kohti kansalaisia ja kansalaisyhteiskuntaa. Tutkimus siis paneutuu kunnan hallinnan avautumiseen ja sitä mahdollistaviin tekijöihin. Tutkimuksessa selvitetään, miltä demokraattinen murros näyttää kunnan hallinnassa ja mitä kunnan hallinnan avautuminen suhteessa kansalaisyhteiskuntaan edellyttää. Lopuksi pohditaan, miten kunta muuttuu näiden myötä. Väitöskirjatutkimus muodostuu yhteenvedosta sekä neljästä artikkelista. Kukin artikkeli tarkastelee kuntia ja hallinnan avautumista omista näkökulmistaan.
Hallinnan avautuminen suhteessa kansalaisyhteiskuntaan näyttäytyy tutkimuksessa ensinnäkin puhuntana, toiveina ja strategisina pyrkimyksinä. Toiseksi se näkyy konkreettisina toimina ja käytänteinä, kuten erilaisina instrumentteina, prosesseina ja rakenteina. Hallinnan avautuminen kaipaa edistämistä erityisesti johtamisen sekä aktiivisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kautta. Toisaalta kunnan hallinnan avautuminen kaipaa myös ennakkoluulottomuutta ja innokkuutta kokeilemisen ja pilotointien kautta. Lisäksi se vaatii tietämystä, osaamista sekä oppimisen mahdollistamista osallistumisen merkityksistä ja tavoista.
Osallistumisen tavat ja hallinnan avautuminen haastavat tutkimuksen tulosten valossa perinteistä hallintoa ja sitä ohjaavia rationaliteetteja. Kun kyse on kerrostuneesta kunnan hallinnasta, joka sisältää piirteitä erilaisista hallinnan tavoista, avoimen hallinnan ideaalit voivat törmätä ja aiheuttaa hankausta kuntaorganisaatiossa suhteessa perinteisiin ja totuttuihin hallinnon toimintatapoihin. Esimerkiksi byrokraattinen hallinto nojaa toiminnassaan vahvasti regulatiivisuuteen, jonka tutkimus tunnistaa mahdollisuutena sysätä alkuun hallinnan avautumiskehitystä ja laajempia kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Samalla tutkimustulokset kuitenkin korostavat asenteiden, ilmapiirin ja kulttuuristen tekijöiden keskeistä merkitystä. Jos niitä ei huomioida ja nosteta kehittämisen keskiöön, on uhkana, että kansalaisten osallistuminen jää hallinnosta erillään kulkevaksi sivupoluksi.
Kunnan muutoksen osalta hallinnan avautuminen ja osallistumisen vakiintuminen aidoksi osaksi kuntien toimintaa on kesken esimerkiksi kulttuurin, toimintatapojen ja käytänteiden osalta. Organisatorisesta näkökulmasta katsottuna esiin nousee kunnan muutoksen kokonaisvaltaisuuden merkitys. Yksittäisten instrumenttien sijaan organisaatiossa kyse on ennemminkin kansalaisten ja muiden toimijoiden osallistumisen tulemisesta elimelliseksi ja toiminnalliseksi osaksi kunnan toimintaa. Toisin sanoen kyse on osallistumisen tulemisesta aidoksi osaksi kuntien hallintaa. Tarkemmin ottaen kyse on rakenteellisista ja kulttuurisista kysymyksistä sekä riittävästä resursoinnista. Avautumista ja osallistumisen mahdollistumista koskevan muutoksen kannalta keskiöön nousee johtaminen. Rakenteiden luominen, strateginen ohjaus, kulttuurisen muutoksen edistäminen ja resurssien kohdentaminen edellyttävät aitoa johtamista. Tutkimuksen tulokset korostavat osallistumisen kiinnittämistä vahvemmin myös kuntien johtamiseen.
Tutkimus tuo myös esiin, kuinka demokratian murros ja siihen kiinnittyvä kunnan avautuminen suhteessa kansalaisyhteiskuntaan sekä osallistumisen lisääntyvät tavat vaikuttavat myös kuntainstituutioon. Kahdessa väitöskirjan artikkelissa tarkastellut osallisuusmallit ovat esimerkki osallistumisen institutionalisoitumisesta ja institutionaalisista muutospyrkimyksistä. Institutionaalisesta ympäristöstä tulevin kimmokkeiden kautta osallistuminen pyrkii vakiintumaan osaksi kunnan toimintaa. Samalla ole- massa olevat säännöt, käytännöt ja narratiivit tulevat haastetuiksi.
Kaiken kaikkiaan kunnat ovat keskeisessä roolissa demokratian murroksen näkökulmasta. Vaikka kuntien rooli demokratian ja osallistumisen edistäjinä on rajallinen, se on samalla kuitenkin myös merkityksellinen ja näin kunnat ovat sen osalta paljon vartijana. Tutkimuksessa todetaan yhteenvetona, että demokratian murros vaikuttaa kuntiin sekä luo odotuksia kunnan avautumiselle ja moninaisemmalle kirjolle osallistumismahdollisuuksia. Samalla kunnissa toteutettavat moninaiset osallistumisen tavat parhaimmillaan rikastavat demokratiaa ja eri toimijoiden demokratiakäsityksiä.
Hallinnan avautuminen suhteessa kansalaisyhteiskuntaan näyttäytyy tutkimuksessa ensinnäkin puhuntana, toiveina ja strategisina pyrkimyksinä. Toiseksi se näkyy konkreettisina toimina ja käytänteinä, kuten erilaisina instrumentteina, prosesseina ja rakenteina. Hallinnan avautuminen kaipaa edistämistä erityisesti johtamisen sekä aktiivisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kautta. Toisaalta kunnan hallinnan avautuminen kaipaa myös ennakkoluulottomuutta ja innokkuutta kokeilemisen ja pilotointien kautta. Lisäksi se vaatii tietämystä, osaamista sekä oppimisen mahdollistamista osallistumisen merkityksistä ja tavoista.
Osallistumisen tavat ja hallinnan avautuminen haastavat tutkimuksen tulosten valossa perinteistä hallintoa ja sitä ohjaavia rationaliteetteja. Kun kyse on kerrostuneesta kunnan hallinnasta, joka sisältää piirteitä erilaisista hallinnan tavoista, avoimen hallinnan ideaalit voivat törmätä ja aiheuttaa hankausta kuntaorganisaatiossa suhteessa perinteisiin ja totuttuihin hallinnon toimintatapoihin. Esimerkiksi byrokraattinen hallinto nojaa toiminnassaan vahvasti regulatiivisuuteen, jonka tutkimus tunnistaa mahdollisuutena sysätä alkuun hallinnan avautumiskehitystä ja laajempia kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Samalla tutkimustulokset kuitenkin korostavat asenteiden, ilmapiirin ja kulttuuristen tekijöiden keskeistä merkitystä. Jos niitä ei huomioida ja nosteta kehittämisen keskiöön, on uhkana, että kansalaisten osallistuminen jää hallinnosta erillään kulkevaksi sivupoluksi.
Kunnan muutoksen osalta hallinnan avautuminen ja osallistumisen vakiintuminen aidoksi osaksi kuntien toimintaa on kesken esimerkiksi kulttuurin, toimintatapojen ja käytänteiden osalta. Organisatorisesta näkökulmasta katsottuna esiin nousee kunnan muutoksen kokonaisvaltaisuuden merkitys. Yksittäisten instrumenttien sijaan organisaatiossa kyse on ennemminkin kansalaisten ja muiden toimijoiden osallistumisen tulemisesta elimelliseksi ja toiminnalliseksi osaksi kunnan toimintaa. Toisin sanoen kyse on osallistumisen tulemisesta aidoksi osaksi kuntien hallintaa. Tarkemmin ottaen kyse on rakenteellisista ja kulttuurisista kysymyksistä sekä riittävästä resursoinnista. Avautumista ja osallistumisen mahdollistumista koskevan muutoksen kannalta keskiöön nousee johtaminen. Rakenteiden luominen, strateginen ohjaus, kulttuurisen muutoksen edistäminen ja resurssien kohdentaminen edellyttävät aitoa johtamista. Tutkimuksen tulokset korostavat osallistumisen kiinnittämistä vahvemmin myös kuntien johtamiseen.
Tutkimus tuo myös esiin, kuinka demokratian murros ja siihen kiinnittyvä kunnan avautuminen suhteessa kansalaisyhteiskuntaan sekä osallistumisen lisääntyvät tavat vaikuttavat myös kuntainstituutioon. Kahdessa väitöskirjan artikkelissa tarkastellut osallisuusmallit ovat esimerkki osallistumisen institutionalisoitumisesta ja institutionaalisista muutospyrkimyksistä. Institutionaalisesta ympäristöstä tulevin kimmokkeiden kautta osallistuminen pyrkii vakiintumaan osaksi kunnan toimintaa. Samalla ole- massa olevat säännöt, käytännöt ja narratiivit tulevat haastetuiksi.
Kaiken kaikkiaan kunnat ovat keskeisessä roolissa demokratian murroksen näkökulmasta. Vaikka kuntien rooli demokratian ja osallistumisen edistäjinä on rajallinen, se on samalla kuitenkin myös merkityksellinen ja näin kunnat ovat sen osalta paljon vartijana. Tutkimuksessa todetaan yhteenvetona, että demokratian murros vaikuttaa kuntiin sekä luo odotuksia kunnan avautumiselle ja moninaisemmalle kirjolle osallistumismahdollisuuksia. Samalla kunnissa toteutettavat moninaiset osallistumisen tavat parhaimmillaan rikastavat demokratiaa ja eri toimijoiden demokratiakäsityksiä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4862]