Epäluotettava kertoja Craig Thomasin ja Carter Baysin televisiosarjassa How I Met Your Mother

Abstract

Tutkielmassa analysoidaan Carter Baysin ja Craig Thomasin How I Met Your Mother -televisiosarjan kerrontaa epäluotettavaa kertojaa käsittelevän teorian näkökulmasta. Audiovisuaalista esitystä ei ole juurikaan tutkittu tästä näkökulmasta, mihin yksi syy on varmasti se, ettei monissakaan elokuvissa ja televisiosarjoissa ole selkeästi hahmotettavaa kertojaa. How I Met Your Mother -televisiosarjassa tätä ongelmaa ei ole, sillä kerronta tapahtuu lähes kokonaisuudessaan kehyskertomuksen kautta. Kertomus myös hyödyntää lajityypilleen hyvin epätyypillisiä kerronnan keinoja, mikä tekee siitä oivallisen kohdetekstin narratologiselle tutkimukselle. Kehyskertomuksen ja sisäkertomuksen suhteella on merkittävä rooli, kun kertomusta tarkastellaan tästä näkökulmasta, ja ensimmäinen tutkimuskysymys onkin, millainen tämä suhde on ja miksi se on merkittävää analyysin kannalta. Kun tähän on vastattu, siirrytään keskeiseen tutkimuskysymykseen eli siihen, millä tavoin kertojaa voi pitää epäluotettavana. Epäluotettavan kertojan käsite määritellään tutkielmassa siten, että kertojaa voidaan pitää epäluotettavana, mikäli hänen selontekonsa tapahtumista poikkeaa implisiittisen kertojan välittämästä viestistä. Sarjan sisäkertomuksen tapahtumat alkavat 25 vuotta ennen kehyskertomuksen tapahtumia. Kehyskertomus käsittää vain yhden illan, jonka aikana Ted Mosby kertoo lapsilleen tarinan siitä, miten hän tapasi heidän äitinsä. Kerronta keskeytyy sarjan aikana useita kertoja Ted Mosbyn lasten huomautuksiin, ja silloin tällöin myös Ted Mosby itse pysähtyy pohtimaan ääneen tapahtumien kulkua. Tutkielman tuloksena ilmenee, että ajallisesta mahdottomuudesta huolimatta tutkimusaineisto antaa syytä olettaa, että sisäkertomuksen tapahtumat välittyvät kehyskertomuksen sisältämälle yleisölle niin kuin ne välittyvät katsojalle. Sisäkertomuksen intradiegeettistä kertojaa, vanhempaa Ted Mosbya voi pitää epäluotettavana kertojana monin eri tavoin: hänen voidaan päätellä vääristävän tapahtumia tehdäkseen kertomuksen yleisölleen sopivaksi, minkä lisäksi kerronnan taustalla oleva intentio tekee hänestä vilpillisen kertojan, joka pyrkii tarkoituksellisesti johtamaan yleisöään harhaan.